Puoluevaltuutettu Terhi Sundströmin puhe puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 26.4.2025

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aatesisaret ja -veljet,

Mitä tulee keskustan alue- ja kuntavaalimenestykseen, Keskustan uusi nousu on alkanut. Kiitos kuuluu jokaiselle itsensä likoon tavalla tai toisella laittaneelle ja äänestäjille.

Eduskuntavaalit ovat edessä tuota pikaa ja valmistautuminen tulee aloittaa tänään. Kyse on ihmisten pärjäämisestä, työllisyydestä, kasvusta ja elintärkeistä lähipalveluista, joita Keskustan pitää puolustaa. Keskustan politiikan sisältöjen on tähdättävä siihen, että koko Suomessa äänestäjä edelleen haluaa antaa oman elämänsä asioita päätettäväksi meille.

Keskusta tulee menestymään eduskuntavaaleissa, kun menestymme erinomaisesti myös pääkaupunkiseudulla. Täällä keskustan tunnettuutta ja kannatusta tulee toki nostaa kohti uusia lukemia jo ennen vaaleja.

Pääkaupunkiseudun erityispiirteet tulee huomioida ja pitää hyväksyä se, että täällä on eri painotukset asioissa. Huomioitavaa on muiden muassa tiivis kaupunkirakenne, ja meidän tulee puhutella maahanmuuttajia ja kansainvälisiä täällä jo asuvia ihmisiä. Myös puoluejohdon tulee puhua näistä asioista.

Eduskuntavaalien ehdokasasettelu on ratkaiseva. Menestyksemme eteen esitän, että pääkaupunkiseudun ehdokashankintaa varten perustetaan nyt projekti, jota johtaa puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Tarvitsemme puoluejohdon avun kootaksemme listan, jossa on tunnettuja ehdokkaita eri tavoin profiloituneiden ehdokkaiden kanssa. Tähän projektiin meillä keskustalaisilla on kykyä ja taitoa.

Ajetaan näitä asioita yhdessä. Kiitos.

Terhi Sundström, puoluevaltuutettu, Uusimaa, Espoo.

Koulumenestystä mielenterveyden varjolla? - Espoon Keskusta on yhteisöllisyyden puolesta ja yksinäisyttä vastaan

Marraskuussa 2023 YK:n erityisraportoija Farida Shaheed toi esiin vakavia haasteita, joita Suomen koulutusjärjestelmä kohtaa – erityisesti nuorten kasvavien mielenterveysongelmien, kuten yksinäisyyden, masennuksen ja ahdistuksen lisääntymisen osalta. Hän kiinnitti huomiota myös oppimistulosten heikkenemiseen, opettajapulaan sekä digitalisaation negatiivisiin vaikutuksiin koulutuksessa.

YK:n vierailun jälkeen moni kehityskulku on osoittanut näiden haasteiden jatkuvan. Suomen Punaisen Ristin helmikuussa 2025 julkaisema kysely paljasti, että lähes puolet (47 %) 15–24-vuotiaista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Taustalla vaikuttavat muun muassa ujous, sosiaalinen ahdistus ja ulkopuolisuuden kokemus. Nämä mielenterveys haasteet vahvistavat YK:n raportin havaintoja ja osoittavat nuorten henkisen kuormituksen huolestuttavaa kasvua.

Hallitus on budjettiratkaisuissaan painottanut perusopetuksen tuntimäärien lisäystä, mutta tämä ei ratkaise opettajapulaa – erityisesti varhaiskasvatuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. Vaikka opettajien, erityisesti erityispedagogiikan osaajien, palkkaamisen tärkeys tunnistetaan, konkreettiset toimet etenevät hitaasti. Tämä lisää koulutusjärjestelmän kuormitusta ja vaikeuttaa niiden oppilaiden tilannetta, jotka tarvitsevat eniten tukea.

Mielenterveys kriisi, opettajapula ja riittämättömät digitalisaation ratkaisut viestivät siitä, että Suomen koulutusjärjestelmä tarvitsee kiireellisiä toimia nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Nuorten mielenterveys haasteiden taustatekijöitä

Yksinäisyys, ahdistus ja masennus suomalaisnuorten keskuudessa liittyvät yhä useammin sosiaalisiin, taloudellisiin ja emotionaalisiin tekijöihin, jotka ovat nousseet näkyviksi viime vuosina.

Koulukiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen ovat edelleen merkittäviä nuorten pahoinvoinnin lähteitä. Kiusatuksi tai syrjityksi tuleminen vahingoittaa nuoren itsetuntoa ja voi aiheuttaa pitkäkestoisia yksinäisyyden ja arvottomuuden tunteita.

Perheiden taloudellinen tilanne on yhä useammin yhteydessä lasten ja nuorten mielenterveyteen. Elinkustannusten nousu ja sosiaalietuuksien leikkaukset kuormittavat perheitä, ja tämä näkyy myös lapsissa. Taloudelliset vaikeudet voivat rajoittaa harrastuksiin, koulun tapahtumiin tai sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista, lisäten erityisesti pienituloisten lasten ja nuorten ulkopuolisuuden kokemusta.

Sosiaalisen median ja yhteiskunnallisten odotusten ruokkimassa menestys- ja täydellisyyden kulttuurissa nuoret

kokevat valtavaa painetta. Moni nuori kokee, että hyväksyntä ja arvostus riippuvat ulkonäöstä tai korkeista suorituksista koulussa ja harrastuksissa. Tämä paine voi johtaa ahdistukseen, stressiin ja epäonnistumisen pelkoon, joka saa vetäytymään sosiaalisista tilanteista tai kehittämään kielteisen minäkuvan.

Kun nämä paineet yhdistyvät kiusaamiseen, ulkopuolisuuden kokemuksiin ja perheen taloudellisiin haasteisiin, syntyy raskas henkinen taakka, joka tekee yksinäisyydestä yleisen ongelman suomalaisnuorten keskuudessa.

Kiusaamisen vastaisia toimia ja mielenterveyden tukea kouluissa on vahvistettava. Samalla on edistettävä tasa-arvoa ja poistettava taloudellisia esteitä lasten ja nuorten osallistumisesta.

Meidän tulee rakentaa ympäristöjä, joissa nuoria arvostetaan heidän omana itsenään – ei vain saavutusten tai ulkoisen menestyksen perusteella.

Miten varmistamme hyvinvoinnin, oppimisen ja osallisuuden kouluissa?

Mielenterveystarkastusten ottaminen osaksi kouluterveydenhuoltoa olisi ennakoiva ja olennainen askel lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa Suomessa. Samalla tavalla kuin fyysisen terveyden tarkastukset auttavat sairauksien varhaisessa toteamisessa, mielenterveystarkastukset voisivat auttaa tunnistamaan stressin, ahdistuksen, masennuksen, yksinäisyyden tai muiden tunne-elämän haasteiden merkkejä ennen kuin ne kasvavat vakavammiksi ongelmiksi. Tarkastukset voitaisiin integroida kouluterveydenhoitajan vastaanottoihin, jolloin jokainen lapsi ja nuori kohdattaisiin säännöllisesti turvallisessa ja arvostavassa ympäristössä. Varhainen tunnistaminen mahdollistaisi ajoissa annetun tuen, kuten keskusteluavun, vertaistukiryhmät tai tarvittaessa ohjauksen erikoissairaanhoitoon. Lisäksi mielenterveystarkastukset edistäisivät mielenterveydestä puhumisen normalisoitumista, vähentäisivät stigmaa ja rohkaisevat oppilaita hakemaan apua avoimesti. Käytännön toteutus edellyttäisi riittäviä resursseja, koulutettuja mielenterveysalan ammattilaisia kouluihin sekä tiivistä yhteistyötä vanhempien ja paikallisten terveyspalvelujen kanssa. Pitkällä aikavälillä hyödyt lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimiskyvylle ja sosiaaliselle kehitykselle olisivat merkittäviä.

On tärkeää panostaa opettajien koulutukseen ja kannustimiin, jotta alalle saadaan houkuteltua ja pidettyä päteviä opettajia, erityisesti varhaiskasvatukseen ja alueille, joissa opettajapula on suurin. Opettajapula, erityisesti erityisopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, vaikuttaa suoraan lasten oppimiskokemuksiin ja hyvinvointiin. Tilanteen korjaamiseksi on luotava houkuttelevia väyliä opettajaksi hakeutumiselle ja työssä pysymiselle. Tämä tarkoittaa kilpailukykyisiä palkkoja, parempia työoloja, mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä selkeitä urapolkuja. Alueilla, joissa on vaikea saada opettajia, voidaan tarjota lisää kannustimia, kuten asumistukea, muuttokorvauksia tai maaseutulisää. Myös nykyisten opettajien jatkuva täydennyskoulutus on tärkeää, jotta he pystyvät vastaamaan muuttuviin haasteisiin, kuten oppilasryhmien moninaisuuteen, mielenterveyden tukemiseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Motivoituneiden ja osaavien opettajien pysyvyys varmistaisi opetuksen jatkuvuuden ja vahvistaisi koulutuksen laatua, erityisesti varhaisina vuosina, jolloin turvallinen ja kannustava opettaja-lapsisuhde vaikuttaa lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen.

Tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen kiusaamisen ja ulkopuolelle jättämisen vähentämiseksi kouluissa loisi turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön, jossa jokainen lapsi kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty. Kiusaaminen — oli se fyysistä, sanallista, sosiaalista tai verkossa tapahtuvaa — vaikuttaa pitkäaikaisesti oppilaan mielenterveyteen, koulumenestykseen ja osallisuuden tunteeseen. Suomessa, missä yhä useampi nuori raportoi yksinäisyyttä, ahdistusta ja masennusta, kiusaamisen ehkäiseminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kouluihin tarvitaan kokonaisvaltaisia kiusaamisen vastaisia toimintamalleja, jotka eivät keskity vain rangaistuksiin, vaan painottavat ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja korjaavia käytäntöjä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista sekä vertaistukitoiminnan kehittämistä. Opettajille, koulun henkilökunnalle ja oppilaille tulee tarjota konkreettisia keinoja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Avoin viestintä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä rakentaa luottamusta ja rohkaisee kertomaan kiusaamistapauksista.

Digitalisaation edetessä Suomen koulutuksessa on tärkeää arvioida tarkasti, miten digitaaliset oppimisvälineet vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Teknologia voi tarjota arvokkaita resursseja, mutta sen liiallinen tai vääränlainen käyttö voi aiheuttaa haasteita erityisesti nuoremmille oppilaille. Koulujen ja tutkimusten havainnot osoittavat, että runsas ruutuaika voi johtaa keskittymisvaikeuksiin, silmien rasittumiseen, uniongelmiin ja jopa lisääntyneeseen yksinäisyyden kokemukseen. Joissain tapauksissa digitaalisiin oppimateriaaleihin siirtyminen on heikentänyt niiden oppilaiden asemaa, joilla ei ole kotona tarvittavia laitteita tai oppimista tukevaa ympäristöä. Lisäksi digitaalisten alustojen liiallinen käyttö voi vähentää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, joka on oleellista sosiaalisen kehityksen ja tunne-elämän tukemisen kannalta.

Jotta digitalisaatio tukisi oppimista eikä heikentäisi sitä, päätöksentekijöiden on arvioitava mediavälineiden tehokkuutta, tarjottava opettajille riittävä koulutus ja asetettava terveelliset ruutuajan suositukset.

Tasapaino perinteisten menetelmien, kuten kirjojen, toiminnallisten harjoitusten ja ryhmäkeskustelujen sekä digitaalisten työkalujen välillä luo kokonaisvaltaisemman oppimisympäristön.

Lisäksi on tärkeää varmistaa oppilaiden yksityisyyden suoja ja tietoturva digitaalisessa ympäristössä. Hyvin johdettu ja tasapainoinen suhtautuminen oppimisteknologiaan voi maksimoida sen hyödyt ja samalla suojella oppilaiden mielenterveyttä.

Naomi Hyvönen, kunta- ja aluevaaliehdokas 127 / 2400

Kotoutuspalvelut tukevat työllistymistä - Valmennuspalvelu-vaalipaneelin terveiset

Kunta- ja aluevaaliehdokkaamme Terhi Sundström osallistui tänään Eezy Valmennuspalvelut Oy /Eezy Työllisyyspalvelut järjestämään vaalipaneeliin Espoossa Otaniemessä. Eezy Työllisyyspalvelut järjestää kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille Espoossa. Paneeliin osallistuneet opiskelijat ovat kotoutumiskoulutuksessa ja heidän kielitaitonsa on noin A2.2 (kehittyvä peruskielitaito). Opiskelijat osallistuivat vaalipaneeliin yhdessä opettajiensa kanssa. Kotoutumispalveluiden järjestämisestä vastaa nykyään kunnat. Kotoutumisen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden työllisyyttä, työllisyyttä tukevia valmiuksia, kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Aktiiviset ja oppimaan motivoituneet monikansalliset kotoutumiskoulutuksen osallistujat olivat valmistautuneet kiitettävästi päivän vaalipaneeliin. Panelistit saivat vastattavakseen kysymyksiä mm. koskien sitä, miten saa nykyistä nopeammin terveydenhoitopalveluita, minkälaisilla toimilla lukutaito paranee peruskoulussa, miten voimme lisätä maahanmuuttajien työmahdollisuuksia ja mistä saa apua työnhakuun.

Me keskustassa etsimme ratkaisuita hyvään arkeen. Puolustamme lähipalveluita – päiväkoti, koulu, kulttuuri, liikunta, työllisyyspalvelut, yrittäjyys, terveydenhoito –, suomalaista ruokaa, lähiluontoa ja yrittäjyyttä. Olemme sivistyspuolue, joka panostaa varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja opiskeluun. Kannustamme suomen kielen opiskeluun: se auttaa kotiutumaan, suuntaamaan ammattiopintoihin, työhön, aktiiviseksi kansalaiseksi ja osaksi yhteiskuntaa.

Kieli yhdistää ihmisiä. Se on tulevaisuus.

Terhi Sundström mukaan on tärkeää, että uussuomalaisista tulee aktiivisia kansalaisia, jotka perustavat elämänsä uuteen ja tulevat rakentamaan yhdessä hyvinvoivaa yhteiskuntaa. On myös tärkeää, että maahan muuttaneista tulee aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja osallistujia.

Terhi Sundström, kunta- ja aluevaaliehdokas 158 / 2438