SOTE-aluevaltuustot, mihin mennään?
- Leena Raudasoja
- 5.4.
- 1 min käytetty lukemiseen

Poliittiset ryhmittymät tarjosivat kaikkea hyvää vuonna 2022 edellisten aluevaalien alla: ” Hoitotakuuna hoitoon pääsyä seitsemässä päivässä, hoitajakiintiöitä hoivakoteihin, palveluja kaikille tarvitseville; jopa ilmaisia ehkäisypalveluja alle 25-vuotiaille”
Hoitotakuu jouduttiin vesittämään. Nykyisellään on hyvä, jos saa edes takaisinsoittopyyntöönsä vastauksen 2–3 viikossa, ja silloinkaan asia ei välttämättä etene kunnolliseen tutkimukseen ja hoitoon.
Herää kysymys, miten oikeasti vakavasti sairaat saadaan tällä systeemillä perusterveydenhuollossa ”haaviin”:
Miten vaikka varhaisvaiheen syöpä diagnosoidaan? Vaikka Suomessa syövän hoito on maailman huipputasoa, niin varhaisvaiheen diagnostiikassa tarvitaan kyllä lääkäri, joka kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella osaa epäillä tautia ja ohjata potilaan oikeisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Pelkällä puhelinhaastattelulla ei tätä tehdä.
Hoivakodeista kuuluu valituksia hoidon laadusta, mutta ongelma on se, että ympärivuorokautisen hoivan piiriin ei pääse, vaikka selviäminen kotona on ”hiuskarvan varassa”. Kun vanhus ei selviä kotona ja kaatuu, hänet toimitetaan keskitettyyn (tehokkaaseen?) päivystyspisteeseen. Hoitopaikkojen keskittäminen tuottaa mammuttilaitoksia, joissa hoidon tarjonta pirstoutuu usealle eri luukulle, ja kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä. Sellaisessa pieni ihminen, eli asiakas on täysin eksyksissä.
Ääritapauksessa vaikkapa kotona pärjäämätöntä vanhusta kuskataan ambulanssilla ympäri maakuntaa riippuen siitä, missä milloinkin sattuu tyhjä vuodepaikka olemaan.
Aluevaltuustoilta toivotaan järkevää kokonaisnäkemystä hoidon, sosiaalitoimen ja pelastuslaitoksen järjestelystä. Toistaiseksi toiminta on vaikuttanut lähinnä leikkaamiselta ja keskittämiseltä. Tehtyjä toimenpiteitä pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti.
Jos virhearviointeja on tehty jonkin palvelun lopettamisesta, niin kyllä demokratiassa pitäisi päätöstä muuttaa.
Kaikki yhteiskuntamme resurssit niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin puolelta kannattaisi käyttää meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.Tästä esimerkki olisi omalääkärijärjestelmän uudelleenkäynnistäminen ja myös yksityisten ammatinharjoittajalääkäreiden palvelujen hyödyntäminen.
Leena Raudasoja, lääkäri
SOTE aluevaltuustoehdokas 2427 (Kesk.)