Espoon Keskustanaiset: Espoon varmistettava lasten ja nuorten hyvinvointi epidemian jälkeen

Keskustanaisten Espoon paikallisyhdistys

Vuosikokous 28.4.2021

Kannanotto

Korona-epidemia on monin tavoin koetellut kaupunkimme lapsia ja nuoria. Kun epidemia nyt toivottavasti on väistymässä ja tulevaisuus vaikuttaa helpommin ennustettavalta, Espoon kaupungin on varmistettava, että kaikilla kaupungin toimijoilla on selkeä kuva lasten ja nuorten tilanteesta. Yhteinen suunnittelu on välttämätöntä, jotta kaupungin resurssit voidaan suunnata oikealla tavalla.

Sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, nuorisopalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja esimerkiksi päihdepalveluiden on kerrottava palvelutarve. Seuraavaksi luodaan konkreettiset toimenpiteet lasten ja nuorten tilanteen tukemiseksi. Osa toimenpiteistä on kertaluonteisia tai lyhytaikaisia ja osa pitkäaikaisia. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koulujen tukiopetus ja muut koulun re

surssit, maksuttomat harrastukset Suomen mallin mukaisesti, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen.

Yhdessä laadittu toimenpideohjelma on tuotava uuden valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2021. Talousarvion lisäksi toimenpiteiden rahoitukseen on käytettävä valtion ns. korona-apua.

Espoon Keskustanaiset ehdottaa, että kaupunki laatii kiireellisenä Lasten ja nuorten tukemisen toimenpideohjelman.

Yhteisöllinen Espoo

Espoon kotisivujen mukaan Espoo on inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen ja että Espoota kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi ja että Espoo on oikeudenmukainen.

Näin toimittiinkin 2000-luvun alussa, jolloin Etelä-Espoon yleiskaavan valmistelutyön aikana pidettyjen asukastyöpajojen lopputulokset otettiin hyvin huomioon. Iivisniemi-Kaitaan 1700 lisäasukkaan määrä tuntui sopivalta ja inhimilliseltä. Ja silloin kaikilla suuralueilla oli alueneuvottelukunnat.

Sitten kaikki muuttui. Kaupunginhallitus päätti, että unohdetaan nuo asukkaiden kanssa sovitut lisäasukasmäärät Kaitaalle. Me määräämme, että sinne pitää sijoittaa nykyisten 3200 asukkaan lisäksi 6000 uutta asukasta ja tästä ei neuvotella asukkaiden kanssa.

Asukkaille järjestettiin työpajoja, joissa karttojen äärellä pohdittiin, että mihin sijoittaisimme lisää asuntoja ja työpaikkoja niin, että alueen tärkeät luontokohteet voidaan säilyttää ja että muutoksen jälkeen nykyisetkin asukkaat viihtyisivät kotikonnuillaan. Näkemyksemme erosi suuresti 6000 lisäasukkaan tavoitteesta.

Osayleiskaavassa luvataan parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Meillä nykyisillä asukkailla on kyllä aivan päinvastainen näkemys. Kaitaan metroasema ja uudet kerrostaloalueet eivät varmasti paranna turvallisuutta, päinvastoin todennäköisesti heikentävät turvallisuutta.

Tällä hetkellä yhteisöllisyys on hyvää luokkaa: Täällä asuu Iivisniemen kerrostaloissa ja alueen omakotitaloissa runsaasti toisen ja kolmannen polven iikkarilaisia, käydään päiväkodeissa, alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa omalla alueella samojen lasten ja nuorten kanssa. Pelataan futista alueen omassa seurassa. On lasten Joulupolkua ja jumppaa. Käydään pienestä lähtien retkillä Hannusmetsässä, Asukkaat eivät voi millään ymmärtää, että asukasmäärän kolminkertaistaminen voisi parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.

Seppo Salo

Kaitaa

Espoo

Koulujen pihoista lähiliikuntapaikkoja

Koulujen pihoja tulisi parantaa ja niihin tulisi kunnolla panostaa. Virikkeellinen koulun piha aktivoi lapsia ja nuoria liikkumaan, harjoituttaa motorisia taitoja, opettaa havainnoimaan ympäristöä ja mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä eri oppilaiden välillä.

Lasten ja nuorten tulisi fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan liikkua 1–2 tuntia päivässä. Liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan koostua esimerkiksi 10–15 minuutin liikuntahetkistä. Välitunneille olisi tärkeää mahdollistaa tällaisia hetkiä, sillä tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista, ja vain joka kymmenes 15-vuotias saavutti liikuntasuosituksen (LIITU 2018). Sen lisäksi ruutuaika ja paikallaan olo on lisääntynyt.

Tiedämme, että varhain opittu myönteinen suhtautuminen liikuntaan kantaa aikuisiälle asti ja auttaa omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Se on tärkeää, sillä liikunta vahvistaa lihaksistoa ja luustoa, kehittää aerobista kestävyyttä, parantaa tasapainoa, koordinaatiota, nopeutta ja ketteryyttä, ehkäisee sairauksia, virkistää mieltä, antaa iloa, edistää minäkuvaa, kehittää vuorovaikutustaitoja, auttaa oppimisessa ja niin edespäin.

Koulujen pihojen ei kuitenkaan tulisi olla pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuja, vaan niistä voitaisiin tehdä koko kaupungin lähiliikuntapaikkoja. Koulut ovat kaikille asukkaille helposti saavutettavia, sillä niitä löytyy jokaiselta Espoon asuinalueelta. Pihoilla voisi olla esimerkiksi skeittauspaikka, ulkokuntosali, ministadion, tasapainoratoja, keinuja ja sellaisia asioita, jotka innostavat kaikenikäisiä liikkumaan matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi tasapainoa harjoituttava rata olisi erittäin tärkeä myös ikäihmisille liikkumiskyvyn parantamiseksi ja kaatumisten ennaltaehkäisyksi. Kouluaikana pihat olisivat tietenkin vain koululaisten käytössä, mutta kouluajan ulkopuolella se olisi helposti saavutettava liikuntapaikka, jonka ideointiin pitäisi osallistaa niin oppilaat kuin muutkin asukkaat. Panostamalla koulujen pihoihin mahdollistamme kaupunkilaisten liikkumisen ja tuomme lisää energiaa Espooseen.

Linda Kupila (kesk. kuntavaaliehdokas)

liikuntatieteiden maisteri,

liikunnan ja terveys-tiedon opettaja,

fysioterapeutti (AMK)

Länsiväylä mielipide: https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3849348