Espoon Keskustan syyskokous nimesi 25 ehdokasta kuntavaaleihin

Espoon Keskusta nimesi syyskokouksessaan 25 ehdokasta kevään 2021 kuntavaaleihin. Nykyisistä valtuutetuista ehdokaslistalla puolueen varapuheenjohtajanakin toimiva Riikka Pakarinen ja varavaltuutetuista Sara Saramäki.

"Ehdokaslistallamme on mukana huomattava määrä myös täysin uusia kasvoja. Tämä kertoo, että politiikkamme Espoossa on ollut oikean suuntaista ja herättänyt kiinnostusta. Juuri nyt kuntavaalien ehdokasasettelu käy Espoon Keskustassa kuumana ja tulemme näillä näkymin saamaan historiamme suurimman ehdokaslistan kokoon kevään kuntavaaleihin, toki tähän tarvitaan jokainen aktiivimme", kertoo Espoon Keskustan puheenjohtajana jatkava Tommi Halkosaari.

Vahvistetut Keskustan kuntavaaliehdokkaat Espoossa ovat Topi Haarlaa, Tommi Halkosaari, Eija Isolahti, Raul Kajak, Eeva-Kaisa Koski, Päivi Koskinen, Tuulia Koskinen, Juri Leppänen, Jenna Leppänen, Maija Mikkola, Eemil Mäkelä, Matias Ollila, Riikka Pakarinen, Aili Pesonen, Simo Repo, Outi Saarelainen, Sara Saramäki, Seppo Sarlund, Terhi Sundström, Samuel Sylf, Johanna Tikanmäki, Erja Tikka, Laura Tolkkinen, Sofia Tuisku ja Tommi Virtanen.

Syyskokouksessa hyväksyttiin myös Espoon Keskustan kuntavaaliohjelma ja valittiin uusi hallitus vuodelle 2021. Kuntavaaliohjelma rakentuu perheiden, sujuvan arjen, yrittäjyyden ja työn, sekä kestävän luontosuhteen ympärille. Espoon Keskusta aikoo olla jatkossakin koko Espoon puolue. Espoon Keskustan puheenjohtajana jatkaa Tommi Halkosaari ja varapuheenjohtajana jatkaa Outi Saarelainen. Hallituksen jäseniksi valittiin Päivi Koskinen, Tuulia Koskinen, Terhi Sundström, Jussi Nykyri, Reijo Stedt, Johanna Tikanmäki, Sofia Tuisku, Raul Kajak, Aili Pesonen ja Tania Afrin.

Länsiväylä mielipide: Kokoomus pelottelee espoolaisia sote-uudistuksella ja karkottaa samaan aikaan

Kokoomus jatkaa pelottelua sote-uudistuksen vaikutuksista Espoon talouteen Pia Kauman mielipidekirjoituksessa. Mistä taloushuoli juontaa juurensa? Sote-uudistuksessa kaupungilta siirtyvät ainoastaan ne kustannukset maakunnalle, jotka liittyvät juurikin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eli uudistuksesta sorvataan tämän osalta nollasummapeliä, Espoo ei menetä yhtään, mutta toisaalta ei myöskään saa yhtään enempää.

'Paitsi että saakin. Espoolle jää valtaosa tulevan maakunnan sote-työpaikoista eli tuloveroista ja johtava asema Länsi-Uudenmaan maakunnassa.

Kauman kirjoituksesta paljastuu kuitenkin juurisyy Espoon talousongelmiin. Vaikka Espoon asukasmäärä kasvaa, verotulot eivät. Tässä yhteydessä olisi Espoota johtavilla puolueilla, kuten juuri kokoomuksella sekä vihreillä peiliin katsomisen paikka. Näiden johdolla Espoosta on johdonmukaisesti karkotettu hyvätuloisia veronmaksajia omakotitaloihin naapurikuntiin. Tämä johtuu mielivaltaisesta asuntojen keskittämisestä ja tiivistämisestä.

Kysynkin, eikö Espoossa olisi vielä hyvin tilaa pientalovaltaisille kylille, vaikka pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa? Talonrakentajat ja pientaloasujat ovat tutkitusti myös hyviä veronmaksajia, näitä Espoo tarvitsee, ei loputtomia kerrostalokortteleita.

Tommi Halkosaari , puheenjohtaja , Espoon Keskusta

https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3146963

Länsiväylä mielipide: Erinomaista, että saamme Pohjois-Espooseen omakotitontteja

Espoo tarvitsee ehdottomasti lisää hyvin toimeentulevia lapsiperheitä. Tällä hetkellä ongelmana on, että heitä kiinnostavia omakoti-, paritalo- tai rivitalotontteja ei ole saatavilla kysyntää vastaavasti. Siksi on tärkeää, että Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksessa (poke) on lisätty pientalovaltaiselle rakentamiselle osoitetut A3-alueet sekä kyläalueita verrattuna aikaisempaan kaavaluonnokseen.

Siispä poken pohjoisosat on pidettävä pientalovaltaisina kylinä, joissa on kyläkeskukset lähikauppoineen pyöräily- tai kävelymatkan etäisyydellä pientaloista. Pientalot voidaan sijoittaa paremmin sinne metsien keskelle kuin kerrostalot. Hulevedet voidaan usein hoitaa omilla tonteilla ilman hulevesiviemäreitä.

Kerrostalojen paikka on raideliikenneasemien läheisyydessä.

On parempi liikenteen päästöjen kannalta, että nämä hyvin toimeentulevat ihmiset asuvat Espoossa kuin että he asuisivat Nurmijärvellä. On tärkeää kehittää kyliä lähikauppoineen ja kaikkia suuralueita niin, että ne ovat työpaikkaomavaraisia ja sieltä löytyy päiväkoti- ja peruskoulu ja 2. asteen koulutuspaikat, harrastuspaikat ja kaupungin palvelut sekä kauppakeskus. Näin vähennämme liikkumista moottoriajoneuvoilla. Mikroyritysten työpaikatkin ovat tulevaisuudessa niiden omakotitalojen yhteydessä.

Seppo Salo , Espoon ympäristölautakunnan jäsen (kesk.)

https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3145187