Puheenaiheet
 
  • Riikka Pakarinen

Mia Laiho ja Henrik Vuornos hyökkäävät Länsiväylässä SOte-uudistusta ja keskustan Halkosaaren perusteltuja näkemyksiä vastaan. Ensinnäkin on muistutettava, että sote-uudistuksen loppuunsaattaminen 9 vaalikauden poliittisen tappelun sekä soutamisen ja huopaamisen jälkeen on pitkässä juoksussa lottovoitto joka ikiselle suomalaiselle kaupungille ja kunnalle. Epävarmuus, jossa sosiaali-ja terveyssektorilla on eletty viime vuodet ja vuosikymmenet on nakertanut kaupunkeja myös taloudellisesti. Viime vaalikaudella kokoomuksenkin ollessa hallituksessa tässä ei onnistuttu. Kokoomus ajoi markkinavetoista sote-mallia kuin käärmettä pyssyyn. On hyvä muistaa, että tämä malli ei kestänyt perustuslaillista tarkastelua. Tämän jälkeen kokoomuksen parista koherenttia vaihtoehtoa sote-järjestelmämme uudistamiseksi ei ole kuulunut. Vastuullinen valtionhoitajapuolue tarjoisi koko Suomen kannalta kestävää kokonaisratkaisua, jonka myös suuret kaupungit voivat hyväksyä. Tälläisiä puolueita Suomessa taitaa olla vain hallituksen pöydän ympärillä. Sote-uudistuksen ytimessä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Uudistusta tehdään ihminen, ei pörriäinen edellä. Uudistuksen kautta haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä, myös Espoossa on jonotusajoissa jo nyt huomattavia eroja. On hyvä muistaa, että soten siirtyessä leveämmille hartioille myös investointitarpeet pienenevät, kun kunnan ei enää tarvitse tehdä soteen liittyviä investointeja. Espoon kohdalla vaikutusta tasoittanee myös jonkin verran se, että kaupungille jää sote-toiminnasta ihan rahanarvoisia kiinteistöjä, joita se voi myydä tai vuokrata. Tämä ei ole totta monilla muuttotappiokunnilla, joissa monet käsiin jäävät sote-kiinteistöt voivat olla kokolailla arvottomia. Toisin kuin oppositiohurmokseen itsensä lietsoneet Vuornos ja Laiho väittävät, kaupungin mahdollisuudet koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoimapalveluiden kehittämiseen pysyvät entisellään. Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Esiin nostettu valtionosuusriippuvaisuus on perspektiivikysymys: Espoo saa jatkossa suhteessa paljon valtionosuuksia, koska sillä on keskimääräistä enemmän koulutukseen ym. liittyviä velvoitteita väestön ikärakenteesta johtuen. En usko, että nykyisessä maailmassa yksikään kunta valittaa siitä, että saa paljon valtionosuuksia esim. keskimääräistä suurempien sote-vastuiden vuoksi. Laiho ja Vuornos esittävät kirjoituksessa aiheellisesti huolensa espoolaisten lasten opetuksen turvaamisesta, liikuntapaikkojen saatavuudesta jne. Minäkin olen tästä huolissani. Olen ollut huolissani koko tämän valtuustokauden. Sen vuoksi olen kyseenalaistunut voimakkaasti ne kokoomuksen ajamat jätti-investoinnit niin metroihin kuin muihin mammuttimaisiin liikennehankkeisiin. Olen myös vaatinut, että määritellyistä invetsointikatoista pidetään kiinni. Tai, että veroprosenttia korotettaisiin edes hieman, jotta kaikkein tärkeimmät asiat terveys, koulutus ja vanhustenhoiva olisivat Espoossa kunnossa. Kokoomuksen johdolla näin ei ole kuitenkaan käynyt. Espoo on velkaantunut, investoinnit jatkuu katot paukkuen, veroprosenttia ei ole nostettu ja säästöpaineet näin ollen kohdistettu mm. sivistystoimeen. Ne on niitä arvovalintoja. Riikka Pakarinen Keskustan varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, valtiovarainministerin erityisavustaja

  • Espoon Keskusta

Espoon Keskusta pitää saavutettua neuvottelutulosta Espoon ensi vuoden budjetista pääosin hyvänä ja on mukana budjettisovussa.


Merkittävänä muutoksena Keskusta pitää pyrkimystä pientalorakentamisen lisäämiseen. "Perheille on Espoossakin tarjottava monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja kodin rakentamiseen", Espoon Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Yrjö Rossi jyrähtää.


"Olemme iloisia, että suunniteltuja leikkauksia koulujen opetus- ja avustajaresursseihin saatiin osittain torjuttua", valtuutettu ja Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen kiittelee. Samalla erityisopetuksen pienryhmät saivat jatkaa, koska niiden alasajoon ei olisi voitu osoittaa kylliksi resursseja.


Vanhuspalveluihin ja aikuisten, nuorten ja lasten mielenterveyspalveluihin myönnetty lisärahoitus lisää espoolaisten hyvinvointia.


"Lähipalveluita puolustavalle Keskustalle Viherlaakson kirjaston säilyminen on tärkeä asia, samoin kuin Espoonlahden uimahallin laajennus ja järvien kunnostukseen myönnetty määräraha", varavaltuutettu Sara Saramäki iloitsee.


Espoon Keskusta on vastuullisen taloudenpidon kannalla. Niinpä ehdotimme, että kaupungin kaikkien toimialojen hallintoon ja matkustamiseen varattuja määrärahoja vähennetään, koska koronapandemian vuoksi konferenssit, seminaarit ja kokoukset pääsääntöisesti toteutetaan virtuaalisesti. Tästä ehdotuksesta seurasikin miljoonaluokan säästöjä.


Keskustan arvion mukaan taloudellinen ympäristö ei tule päästämään poliittisia päättäjiä helpolla seuraavina vuosina. Keskusta peräänkuuluttaa edelleen kestäviä toimia Espoon tulopohjan vahvistamiseksi.


Valtuutettu Jussi Holma painottaa, että tämä tarkoittaa muun muassa lisätoimia työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi sekä toimenpiteitä kaikenlaisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.


Lisätietoja:

Yrjö Rossi, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

yrjo.rossi@rossitarhat.fi, puh. 050 044 4427

Hallituksen päätös esittää varhaiskasvatusmaksujen alentamista on tärkeä perhepoliittinen teko. Erityisesti pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa perheiden taloudellinen tilanne voi olla pikkulapsivaiheessa tiukka jo korkeiden asumiskustannusten vuoksi.


Arviolta noin 20 000 uutta pieni- ja keskituloista perhettä saa ensi vuoden elokuussa lapsilleen maksuttoman varhaiskasvatuksen, kun varhaiskasvatusmaksuun vaikuttavia tulorajoja nostetaan 31 prosenttia. Viime viikolla eduskunnalle annettu esitys jatkaa viime vaalikaudella aloitettua varhaiskasvatusmaksujen keventämistä. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä jokainen lisäeuro helpottaa perheen arkea.


Esityksen mukaan myös perheen toisen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen maksua tullaan laskemaan. Maksu on nyt 50 prosenttia ja 1.8.2021 lähtien 40 prosenttia perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidon maksusta. Maksun keventäminen madaltaa työllistymisen kynnystä erityisesti niissä kaksi- tai useampilapsisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on pienituloinen.


Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen pienentää kunnille kertyviä maksutuloja noin 70 miljoonalla eurolla. Valtio korvaa kunnille maksutulojen alenemisen, eikä muutos siten heikennä kuntataloutta. Kuntapäättäjänä tervehdin myös tätä päätöstä todella suurella ilolla.


Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen vaatii myös jatkossa panostuksia. Varhaiskasvatuksen laatu tarkoittaa muun muassa riittävää ja ammattitaitoista henkilöstöä, turvallista ja terveellistä ympäristöä ja arjen kiireettömyyttä, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja huomion.


Riikka Pakarinen, Keskustan varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, valtiovarainministerin erityisavustaja

Espoon Keskusta

  • Instagram
  • Facebook

©2020 Espoon Keskusta