Puheenaiheet
 

Päivitetty: 5. marras 2020


Keskustan mielestä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaehdotus on hyvä. Asukkaiden odottama yleiskaava on monimuotoinen kokonaisuus luontoarvoja, lähipalveluita, viihtyisiä pientaloalueita, tiiviitä kaupunkikeskuksia ja maaseutumaisia kyliä. Yleiskaavaehdotus on pitkän, yli valtuus


tokausien kestäneen työn tulos. Työtä on tehty laajalla virkavalmistelulla ja kaikkien poliittisten ryhmien yhteistyöllä.


Lähtiessään toteutumaan yleiskaava tuo kaupungin kehittämisen painopistettä selvästi poispäin Etelä-Espoosta, jossa se on viimeiset kymmenen vuotta metrokäytävän kehittämisen myötä ollut. Nyt kehittämisen linjoiksi ovat nousemassa selvästi Kaupunkiradan ja Tunnin junan kehityskäytävät sekä Kehä III:n ja Vihdintien varsien kehityskäytävät.


Yleiskaava mahdollistaa aseman seuduilla hieman tiiviimpää ja korkeampaa asutusta, kuitenkaan vehreyttä ja viihtyisyyttä unohtamatta. Muilla yleiskaavan alueilla luvassa on monipuolista ja väljempää, paikoin jopa maaseutu- ja korpimaista pientaloasumista. Yleiskaavan ansiosta Espoossa on mahdollista tietynlainen omavaraisuus ja moderni kylätalous. Pohjois- ja Keski-Espooseen tulee myös lisää palveluita ja työpaikkoja, ja joukkoliikenneyhteydet paranevat.


– Lähiluonto, virkistys- ja suojelualueet ovat Keskustalle tärkeitä, ja siksi niitä onkin yleiskaavassa osoitettu runsaasti, kehuu Sara Saramäki, Keskustan edustaja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. – Luontoarvojen säilyminen pitää turvata vielä tarkemmassa tarkastelussa esimerkiksi Myntinmäen uudella asemanseudulla.


Palveluverkon ja lähipalvelujen turvaaminen tarvitsee sekä riittävää asukaspohjaa että verotuloja. Espoo on pitkään kärsinyt muuttotappiota naapurikuntiin Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle, kun erityisesti lapsiperheet ovat halunneet edullisempia pientalotontteja.


– Espoossa Kokoomuksen ja Vihreiden johdolla vuosia toteutettu yksipuolinen kaupunkirakenteen tiivistäminen on johtanut siihen, että uusia asukkaita on kyllä saatu, mutta vain vähän veronmaksajia, muistuttaa Keskustan kaupunginhallitusedustaja Jussi Holma. – Tämä on johtanut myös kaupungin talouden kurimukseen ja raskaaseen velkaantumiseen. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan monipuolisen asuntorakentamisen myötä tähän on mahdollisuus saada muutos.




Maanantaina kaupunginhallitus asettaa nähtäville Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksen. Keskusta toivoo asukkaiden kanssa aktiivista vuoropuhelua, jotta yleiskaavaa saadaan muokattua vastaamaan asukkaiden toiveita.


Lisätiedot:

Jussi Holma, kaupunginhallituksen jäsen

Sara Saramäki, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Päivitetty: 5. marras 2020



Valtuustokysymys

27. tammikuuta 2020


Pitkäjärven ja Lippajärven tila on ollut kriittinen jo pitkään. Järvien virkistyskäyttö on viime kesinä ollut vähäistä pahentuneen leväongelman vuoksi.


Kaupunki on sitoutunut järvien kunnostamiseen ja tilasi toimenpidesuunnitelman Vahanen Environment oy:ltä. Selvitys valmistui 29.4.2019.


Tutkimuksessa selvitettiin Lippajärven ja Pitkäjärven hajakuormitus sekä laadittiin järville kunnostussuunnitelmat. Tavoitteena molempien järvien tilan parantaminen välttävästä hyvään v. 2027 mennessä ja virkistysarvon lisääminen. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioitiin vuosina 1997-2018 tehtyjen hoitotoimenpiteiden – ilmastuksen ja hoitokalastuksen – vaikuttavuutta ja luotiin suuntaviivat kunnostukselle.


Toimenpide ehdotuksina esitettiin Lippajärven osalta mm kesäaikaisen ilmastuksen lopettaminen sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Koekalastus ja eläinplanktonselvitys – hulevesiselvitys sekä hulevesien laadun parantaminen (biosuodatus, kosteikko).


Pitkäjärven osalta toimenpiteiksi ehdotettiin kesäaikaisen ilmastuksen lopettaminen, ulkoisen kuormituksen vähentäminen peltoviljelyn vesiensuojelutoimia tehostamalla: maanparannuskuidut, suojavyöhykkeet, suojakaistat. Tämän lisäksi painotettiin haja-asutuksen jätevesien kuntoon laittamista sekä hulevesien laadun parantamista.


Selvityksessä esiteltiin myös mahdollisuuksia erilaisille rahoituksellisille instrumenteille.


Me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme kysyä millä aikataululla kaupunki aikoo ryhtyä riittäviin, selvityksessäkin esille nostettuihin toimenpiteisiin Pitkäjärven ja Lippajärven pelastamiseksi.


Allekirjoittajina Riikka Pakarinen ja 47 muuta valtuutettua

  • Espoon Keskusta

Espoon Keskusta on mukana puolueiden välisten neuvotteluiden budjettisovussa. Budjettineuvotteluissa nostettiin perheiden arkiasiat, kalliiden infrahankkeiden edelle. Kuten ennen budjettineuvotteluja vaadimme, investointien painopistettä on siirrettävä palvelemaan entistä enemmän nykyisiä espoolaisia ja heidän lähipalveluitaan. Tämä näkyy nyt saavutetussa budjettisovussa.


"Meidän mielestämme ihmisten sujuvan arjen on oltava kaiken perustana. Espoo kasvaa ja kehittyy valtavaa vauhtia ja ilman panostuksia ihmisten arkeen, emme voi kasvaa kestävällä tavalla. Tiukkaa taloudenpitoa ja priorisointeja tarvitaan seuraavina vuosina. Siihen kannattaa valmistautua ja varautua. Kaavoitus-, elinkeino ja työllisyyspolitiikka on oltava keskiössä, jotta varmistamme vahvan tulopohjan", tiivistää Espoon Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Yrjö Rossi.


Kaupungin kasvukipujen keskellä onkin erityisen tärkeää osata kohdentaa rahavarat oikeisiin kohteisiin. Erityisen tärkeänä pidämme budjettisovun mukaista lisämäärärahaa perhesosiaalityöhön, eli käytännössä lapsiperheiden matalan kynnyksen kotipalveluihin. Tämä panostus auttaa perheitä jaksamaan paremmin arjen haasteiden keskellä.


"Neuvotteluissa onnistuttiin estämään leikkaukset, jotka mielestämme olisivat vieneet espoolaisten perheiden arkea täysin väärään suuntaan. Esimerkiksi kotihoidontuen Espoo-lisää tullaan maksamaan jatkossakin, 2-luokkalaiset pääsevät mukaan iltapäiväkerhoihin, eikä koulunkäyntiavustajien määrää vähennetä", kiittelee Espoon Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tommi Halkosaari.

Espoon Keskusta

  • Instagram
  • Facebook

©2020 Espoon Keskusta