Markkinahumua, yleiskaavaa ja kouluasioita

Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin Leppävaaran Suurmarkkinoita ja Raittikarnevaaleja. Samana viikonloppuna oli myös Espoo-päivä, jolloin tapahtumia oli ympäri Espoota. Kuitenkin Leppävaaraankin oli saapunut tuhansia ihmisiä.

Espoon Keskusta markkinoilla

Espoon Keskustan teltalla oli vilinää koko päivän. Mukaan olivat ehtineet kansanedustaehdokkaamme Ahti Hurmalainen, Terhi Sundström ja Tommi Virtanen. Lisäksi paikalla oli tietenkin meitä yhdistysaktiiveja. Asukkaat pyörittivät vasta hommattua Onnenpyörää, hakivat ilmapalloja ja kahvinjuonnin lomassa keskustelivat myös politiikasta. Yleinen mielipide tuntui olevan tyytymättömyys nykyisen hallituksen toimiin ja monella tuntui myös olevan huoli tulevaisuudesta.

Toivottavasti moni ei pettynyt, kun paikkamme oli vaihtunut. Uusikin paikka oli kyllä keskeinen, lähellä Gallerian ostoskeskusta.

Iltapäivällä teltalle saapui myös Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Kiireinen puheenjohtaja ehti keskustella monen markkinakävijän kanssa.

Yleiskaava 2060 etenee

Espoo asetti muutama vuosi sitten kunnianhimoisen tavoitteen valmistella kaupungin yleiskaavoitusta peräti vuoteen 2060 asti. Miksi meidän nykyisten asukkaiden kannattaa seurata kaavoitusta, jossa käsitellään niin kaukaista ajankohtaa. Siksi, että kun kaava on hyväksytty, sen vaikutus kaupungin asuma-alueiden rakentamiseen, liikenneverkkojen kehittämiseen tai virkistysalueisiin alkaa heti. Asemakaavat eivät voi olla ristiriidassa yleiskaavan kanssa, joten juuri nyt täytyy vaikuttaa lähimetsien, viihtyisien asuma-alueiden tai palveluiden puolesta.

Osoitteesta https://solmu.eu/yleiskaava2060/

löytyy valtavasti tietoa tekeillä olevasta yleiskaavaehdotuksesta.

Suuria ja pienempiä kouluja tarvitaan

Keskustan valtuustoryhmä Tommi Halkosaari ja Jussi Holma allekirjoitti monen muun kanssa kirjeen kaupungin johdolle Pohjois-Espoossa sijaitsevan Lahnuksen koulun säilyttämisen ja peruskorjauksen puolesta. Kirje julkaistiin Länsiväylässä. Espoo on viimeisten 15 vuoden aikana rakentanut valtavasti Etelä-Espooseen, metro tietenkin suurimpana investointina, mutta myös kouluja, päiväkoteja jne. Onkin yllättävää, että Pohjois-Espoon pienet koulut, Lahnus, Pakankylä ja ruotsinkielinen Rödskog ovat jatkuvasti uhattuina.

Lahnuksen kohtalo on esillä Kasvun ja oppimisen lautakunnassa myöhemmin syksyllä. Tulen vastustamaan koulun lakkauttamista ja toivon, että mahdollisimman moni lautakunnan jäsenistä on samaa mieltä.

Iloisia syyspäiviä teille kaikille!

Kaupunginvaltuusto käsitteli kotiseutuaineiston kokoamista

Kaupunginvaltuutettu Tommi Halkosaari

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli 24.8. kokouksessaan vastausta Keskustan kaupunginvaltuutettu Tommi Halkosaaren jättämään valtuustoaloitteeseen. Aloitteessa esitettiin selvitettäväksi mahdollisuutta tuottaa kaupungin verkkosivuille lapsille ja nuorille suunnattua digitaalista kotiseutuaineistoa varhaiskasvatuksen ja koulujen käyttöön.

Kaupungin vastaus osoittaa, että Espoolla on jo runsaasti hyvää materiaalia tarjolla. Varhaiskasvatuksen käytössä on esimerkiksi Kurkkaa Espooseen -kirja, joka esittelee lapsille kaupungin viittä kaupunkikeskusta ja pohjoisosien luontoa. Kaikki 3–5-vuotiaat päiväkotilapset saavat vuosittain myös Kulttuurikurkkauksen, jonka yhtenä sisältönä on ollut vuodesta 2019 asti KAMU–Espoon kaupunginmuseon ruokateemainen materiaalipaketti. Kouluille suunnattu KULPS-kulttuurikasvatussuunnitelma puolestaan tarjoaa maksuttomia sisältöjä, ja lukuvuonna 2024–2025 lähes 4 500 espoolaista esiopetus- ja peruskoululaista osallistui KAMUn Kulttuuripolun sisältöihin. Glimsin museolla on lisäksi suoraan tulostettavia tehtäviä opetuksen tueksi.

Valtuustokäsittelyssä Halkosaari nosti esiin kolme havaintoa.

Ensinnäkin materiaali on hajallaan eri puolilla nettiä, eikä sitä ole juuri jaoteltu ikäryhmien mukaan. Vastauksessa mainittujen sivujen lisäksi kotiseutuaineistoa löytyy muun muassa Villa Elfvikin luontotalon, Espoon perinneseuran ja Haltian sivuilta. Käytännössä opettaja tai varhaiskasvattaja joutuu etsimään tietoa monesta eri paikasta ennen kuin löytää sopivan materiaalin.

Materiaali on edelleen eri puolilla nettisivuja eikä se ole pääosin luokiteltu eri ikäkausille sopivaksi. Ensimmäisessä vaiheessa opetuksen suunnittelussa voisi auttaa jo se, että vastauksessakin luetellut aineistot olisivat löydettävissä yhdestä paikasta, Halkosaari totesi.

Toiseksi ratkaisu tähän ei vaadi uutta hanketta tai lisäresursseja. Jo pelkkä olemassa olevan aineiston kokoaminen linkkiluetteloksi yhteen paikkaan helpottaisi opetuksen suunnittelua merkittävästi.

Kolmanneksi kaupungin oma vastaus toteaa, että tietoisuutta tarjonnasta olisi tarpeen levittää. Halkosaari kysyi valtuustossa, miksi tätä ei tehtäisi heti, kun tarve on kaupungin itsensäkin mukaan tunnistettu.

Käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomuksen, jonka mukaan kaupunki kokoaa olemassa olevan kotiseutuaineiston lapsille ja nuorille yhteen paikkaan kaupungin verkkosivuille, ikäryhmittäin ja teemoittain jaoteltuna.

Espoolla on jo paljon hyvää materiaalia. Nyt tarvitaan vain se yksi ylimääräinen askel: kootaan se yhteen ja kerrotaan siitä, Halkosaari totesi puheenvuorossaan.

Tolkkua Espoon ilmastopolitiikkaan - nollapäästövyöhykkeet kurittavat yrittäjiä ilman todellisia vaikutuksia

Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen esitys nollapäästövyöhykkeiden luomisesta kuorma- ja pakettiautoille on herättänyt laajaa keskustelua. Päästöjen vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta keinojen on oltava oikeudenmukaisia, taloudellisesti kestäviä ja ennen kaikkea järkeviä. Valitettavasti tämä esitys karkaa kauas arjen realismista ja osuu suoraan sinne, missä Suomen elinvoimaa rakennetaan: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Keskustalaisesta näkökulmasta ilmastotyön perusta on selvä: toimien on oltava aitoja, vaikuttavia ja elinvoimaa tukevia. Espoon nollapäästövyöhykkeet näyttävät pikemminkin ilmastoposeeraamiselta, jonka lasku sysätään suoraan yrittäjien ja työntekijöiden maksettavaksi.

Kieltojen tie hidastaa työllisyyttä ja kasvua

Raskaan kaluston ja jakeluautojen sähköistäminen vaatii valtavia investointeja. Pienille kuljetusyrityksille, urakoitsijoille ja paikallisille palveluntarjoajille täyssähköisen kuorma-auton hankinta on kallis ja usein tällä hetkellä kohtuuton vaatimus.

Kun kaupunki asettaa liikkumiselle aluerajoituksia, se ei taio markkinoille edullista ja toimintavarmaa sähköistä kalustoa. Sen sijaan se

• Aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia yrityksille, jotka joutuvat joko investoimaan ennenaikaisesti tai luopumaan keikoista kyseisillä alueilla.

• Toimii tulppana työllistämiselle ja investoinneille, kun yritysten resurssit kuluvat sääntelyn täyttämiseen toiminnan kehittämisen ja uusien tekijöiden palkkaamisen sijaan.

• Nostaa loppuasiakkaan hintoja, sillä kohonneet kuljetuskustannukset siirtyvät väistämättä espoolaisten asukkaiden ja paikallisten yritysten maksettavaksi.

  
  

Kieltojen sijaan kannustimia ja omaa vastuunkantoa

Jos Espoo haluaa vauhdittaa vihreää siirtymää, kaupungin tulisi aloittaa omasta tontistaan eikä ryhtyä vaikeuttamaan elinkeinonharjoittajien arkea pakotteilla.

1. Kaupungin oman kaluston uusiminen: Espoo voi näyttää esimerkkiä ja korvata omat hankintansa ja ajoneuvonsa päästöttömillä vaihtoehdoilla sitä mukaa kuin se on taloudellisesti järkevää.

2. Porkkanoita kilpailutuksiin: Kieltojen ja sulkujen sijaan kaupunki voi antaa julkisissa hankinnoissaan lisäpisteitä vähäpäästöisestä tai päästöttömästä kalustosta. Näin markkinoille luodaan luonnollinen kannustin kehittyä ilman, että suljetaan ovia perinteisellä kalustolla ajavilta toimijoilta.

   
   

Ilmastotoimien on oltava mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan merkityksellisiä. Yksittäisten kortteleiden tai kaupunginosien nollapäästövyöhykkeet siirtävät vain liikennettä toisaalle ja lisäävät byrokratiaa.

Elinvoimainen kaupunki rakentuu työlle, yrittämiselle ja toimeentulolle. Pidetään huolta siitä, että Espoo on jatkossakin paikka, jossa yrittäjällä on tilaa toimia ja työllistää – ilman turhia kieltoja.

Heidi Mannelin, kansanedustajaehdokas