187ce9b1276a8b555b8468ea2aa32b0c
top of page
Apila_Rakennustyömaa.png
Ajankohtaista
Puheenaiheet: Blog2
  • Writer: Aili Pesonen
    Aili Pesonen
  • 5 päivää sitten
  • 1 min käytetty lukemiseen

Espoon tilapalvelut -liikelaitos, joka vastaa esim. koulurakennusten rakennuttamisesta, oli valmistellut Kasvun ja oppimisen lautakunnalle tiedoksi Espoon toiminnallisen koulusuunnitteluohjeen. Sitä oli valmisteltu pitkään ja oli hyvä havaita, että asiantuntijoiden eli koulujen ja opettajien asiantuntemusta oli kuunneltu työn aikana.


Espoossa on useita uusia kouluja ja lisää rakennetaan.
Espoossa on useita uusia kouluja ja lisää rakennetaan.

Lautakunta ei varsinaisesti voinut vaikuttaa asiakirjan sisältöön, mutta toki annoimme palautetta valmistelijoille. Tämä ohje on dokumentti, jonka arkkitehti saa aloittaessaan koulurakennuksen suunnittelun.


Kysyin keskustelun aikana, miksi ohjeessa ei ole erikseen osiota turvallisuudesta ja onko oltu yhteistyössä esim. palo- ja pelastustoimen kanssa. Suunnittelijat kertoivat, että nämä asiat tulevat esille aikanaan arkkitehtisuunnittelussa ja perustuvat suurelta osin lakiin.


Toinen seikka, johon kiinnitin huomiota oli suunnitteluohjeen painotus, että tilojen on oltava muunneltavissa ja käytetään esim. avattavia seiniä, jotta tiloja saadaan yhdistettyä. Sanoin, että käytännön työssä on tärkeää, että toteutuu tehokas äänieristys,kun ryhmät toimivat näissä tiloissa.


Toisen asteen, eli Espoon tapauksessa lukioiden arviointiraportti vuodelta 2025 oli myös valmistunut.


Raportti ei käsittele Omnian toimintaa, koska se ei ole kaupungin vaan kuntayhtymän oppilaitos.

Raportissa käydään läpi mm. yo-kirjoitusten tuloksia, opiskelija- ja opettajakyselyitä sekä huoltajien näkemyksiä.


Espoolla, kuten muillakin kunnilla, on velvollisuus huolehtia, että jokainen nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen. Espoossa enemmistö oppilaista hakee ensisijaisesti lukioon. Viime syksynä päätettiin lisätä lukiokoulutuksen paikkoja syksyllä 2026. Tällä pyritään siihen, että Espoon lukioiden sisäänpääsykeskiarvot eivät nousisi aivan mahdottomiksi. Kuitenkin on hyvä muistaa, että eteneminen amnattikorkeakouluihin on mahdollista myös ammatillista reittiä.


Joka tapauksessa on tärkeää, että jokainen nuori, myös erityistä tukea tarvitsevat, löytävät paikkansa peruskoulun jälkeen.

 

Espoon kaupunginvaltuustossa käytiin tällä viikolla tärkeä keskustelu järjestöjen toimintaedellytyksistä ja tiloista. Keskustelun keskiössä oli kysymys siitä, miten kaupunki tukee niitä kolmannen sektorin toimijoita, jotka tekevät arvokkainta mahdollista työtä: torjuvat yksinäisyyttä ja rakentavat yhteisöllisyyttä.


Järjestöt, erityisesti eläkeläisyhdistykset, ovat avainasemassa ikääntyvän väestömme hyvinvoinnin turvaamisessa. Tiedämme, että yli 65-vuotiaiden keskuudessa yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet. Parasta lääkettä tähän ovat kasvokkaiset kohtaamiset, joita järjestöt tarjoavat. Jotta näitä kohtaamisia syntyy, tarvitaan tiloja – seiniä, joiden sisällä harrastaa ja vaihtaa kuulumisia.


Selvitysten aika on ohi, tarvitaan toimintaa


Valtuustokysymykseen saatu vastaus oli valitettava pettymys. Vaikka tilaselvitystä on tehty jo vuoden päivät, konkreettiset ratkaisut puuttuivat yhä. Satoja ikäihmisiä edustavat järjestöt, kuten Tapiolan palvelukeskuksen aktiiviset käyttäjät, elävät tällä hetkellä jatkuvassa epävarmuudessa. Toimintaa ei voida suunnitella, jos tieto tilojen jatkosta ulottuu vain muutaman kuukauden päähän.


Tämän vuoksi kannatin asian palauttamista valmisteltavaksi, ja onneksi valtuusto päätyi samalle kannalle. Emme voi tyytyä vastaukseen, joka vain luettelee hallinnollisia esteitä tai lupaa uusia kokeiluja vuosien päähän. Järjestöt tarvitsevat varmuutta nyt.


Kohti Lohjan mallia ja hyte-statusta


Toin puheenvuorossani esiin niin sanotun Lohjan mallin. Siinä kaupunki antaa “hyte-statuksen” saaneille kumppanuusjärjestöille tiloja maksutta käyttöön. Tämä on malliesimerkki kunnan ja kolmannen sektorin saumattomasta yhteistyöstä.


Espoon on uskallettava ottaa tästä mallista koppia. Järjestöjen toimitilojen tarjoaminen ei ole kaupungille pelkkä kuluerä, vaan se on mitä parhainta ennaltaehkäisevää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Se säästää pitkässä juoksussa raskaiden palveluiden tarvetta, kun ihmiset pysyvät aktiivisina ja osallisina yhteisöissään.


Jatkamme vaikuttamista sen puolesta, että uusi valmistelu tuo pöytään selkeitä linjauksia:


  • Varmuus tiloista: Järjestöjen on saatava tieto toimitiloistaan vähintään vuotta ennen, ei kuukausia ennen.

  • Maksuttomuus: Hyvinvointia edistävän työn tulisi oikeuttaa maksuttomiin tai huomattavasti subventoituihin tiloihin.

  • Kumppanuus: Kaupungin on nähtävä järjestöt voimavarana, ei pelkkinä vuokralaisina.


Työ espoolaisten järjestöjen toimintaedellytyksien puolesta jatkuu.


Keskustan kaupunginvaltuutetut Tommi Halkosaari ja Jussi Holma

 
  • Writer: Aili Pesonen
    Aili Pesonen
  • 2.2.
  • 1 min käytetty lukemiseen

Tammikuu on ollut epätavallisen kylmä. Sähkölämmitteiset asunnot ja sähköautotkin ovat kärvistelleet pakkasessa. Tai lämpöä ja energiaa kyllä riittää, jos on millä maksaa. Kevättä kohti kuitenkin mennään ja tänään sunnuntaina helmikuun ensimmäisenä päivänä paistoi ihanasti aurinko.

Kirjoitan ajatuksiani Keskustan Espoon kuntayhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2026 ajan.

Tarkoitus on kirjoittaa kerran kuukaudessa, kertoa hieman tulevasta toiminnasta, mutta myös ajatuksia Keskustan politiikasta. Blogin lopussa on sähköpostiosoitteeni ja luen mielelläni kommenttejanne.


Tänään ajattelin kirjoittaa yhdistystoiminnasta ja siitä, kuinka arvojemme pitää näkyä kaikessa toiminnassa. Ihan samoja periaatteita voi mielestäni noudattaa kaikessa yhteistoiminnassa, vaikka taloyhtiöissä, asukastoiminnassa tai politiikassa. Antti Kaikkonen sanoi tänä viikonloppuna juhlapuheessaan Vantaalla, että meidän suomalaisten pitää kulkea rinnakkain, ei vastakkain, jos haluamme rakentaa Suomelle paremman tulevaisuuden. Mielestäni saman voi soveltaa kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Olemme erilaisia, kaikkien kanssa yhteinen toiminta ei ole yhtä helppoa, mutta jos kuljemme rinnakkain, voimme olla itsenäisiä ja kuitenkin edetä kohti yhteistä päämäärää.


Sanoin ensimmäisessä Keskustan Espoon kuntayhdistyksen hallituksen kokouksessa, että ei ammuta kenenkään ideoita heti alas, ei tyrmätä toisen ehdotusta, vaikkei se omasta mielestä olisikaan järkevä. Sanotaan mieluummin: ” Mietitään tuota ja kehitellään.” tai jotain muuta rakentavaa.

Kansanedustajia Sellon pingviinikahvilassa 2.2.2026
Kansanedustajia Sellon pingviinikahvilassa 2.2.2026

Sitten siitä Espoon Keskustan tulevasta toiminnasta: tämän kevään isompia ponnistuksia ovat

Leppävaaran markkinat ja Finlandia -ajot Vermossa. Molemmat toukokuussa. Sitä ennen ehdimme vielä järjestää Kepukahveja joka kuukausi ja varmaan vuorossa on myös yhteistapahtuma Keskustan valtuustoryhmän ja hyvinvointialueen Keskustaryhmän kanssa. Ja tietysti normaaliin yhdistystoimintaan liittyy ne kokouksetkin. Muuten, kiinnostaisiko yhteismatka Tampereen puoluekokouksen pääjuhlaan?


Kesällä pidetään kesäjuhlat ja samassa yhteydessä mekin juhlimme Keskustan perustamista

vuonna 1906. Voimme olla ylpeitä puolueen menneisyydestä, mutta katse on pidettävä

tulevaisuudessa.


Pakkasen keskellä

Aili Pesonen, pj

 
bottom of page