Puoluevaltuutettu Terhi Sundström: Pääkaupunkiseutu ei ole vastakohta muulle Suomelle, vaan kumppani

Espoolainen Keskustan puoluevaltuutettu Terhi Sundströmin puhe Keskustan puoluevaltuustossa 25.4.2026.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät

Suomi menestyy vain, jos koko maa menestyy – siksi pääkaupunkiseudun onnistuminen on koko Suomen etu. Pääkaupunkiseutu on kasvun, osaamisen ja kansainvälisten yhteyksien ydin.

Kasvu ei synny itsestään: se vaatii sujuvaa arkea, panostuksia koulutukseen ja työllisyyspalveluihin, investointeja sekä tulevaisuudenuskoa.

Arki ratkaisee. Pääkaupunkiseudulla se tarkoittaa turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, vahvoja kouluja ja peruspalveluja, työtä sekä kohtuuhintaista asumista, jotta nuoret ja palkansaajat pysyvät mukana.

Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava koko maassa – myös työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen avulla, joka vie nopeasti työhön ja kielen oppimiseen.

Työmahdollisuuksien ollessa niukat sujuvoitetaan työnhakijoiden ja työllisyyspalvelujen byrokratiaa esimerkiksi lakimuutoksella, jossa työllistymissuunnitelmien päivitysväliä harvennetaan 3 kuukaudesta 4 kuukauteen, mikä helpottaa myös palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

 Vuoden 2027 vaaleissa kysymys on suunnasta: valitaanko Suomi, jossa keskukset ja alueet repivät eri suuntiin vai rakennammeko kasvun, koulutuksen ja hyvinvoinnin yhdessä?

Keskustan Suunta Suomelle on, että pääkaupunkiseutu ei ole vastakohta muulle Suomelle, vaan kumppani.

Tarvitsemme elinvoimaa ja rohkeutta uudistua. Mikään ei muutu itsestään.

VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO

Kokousväkeä

Keskustan Espoon kuntayhdistyksen vuosikokous pidettiin 17.3.2026. Kokouksen poliittisessa

keskustelussa käsiteltiin Suomen ja Espoon taloudellista tilannetta, kuntien ja hyvinvointialueiden

perustehtäviä ja julkisuudessa käytävää keskustelua säästöistä ja leikkauksista.

Onko säästäminen ja leikkaaminen kuntien ja hyvinvointialueiden tärkein tehtävä?

Ei, sillä kunnat ja hyvinvointialueet toteuttavat käytännössä Suomen perustuslain velvoitteita, joita

ovat hyvinvoinnin edistäminen, perusoikeuksien turvaaminen ja yhdenvertaiset palvelut.

Kokouksessa oltiin vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunnan on kyettävä taloudellisuuteen. Julkista

taloutta on hoidettava vastuullisesti, velkaantumista on hillittävä ja menoja on tarkasteltava

kriittisesti. Espoossa peruskaupungin ja kaupunkikonsernin velkamäärä on suuri ja kasvavan kaupungin tarpeet ylittävät tulorahoituksen. Kevään aikana poliittiset ryhmät käyvät neuvotteluja kymmenien miljoonien sopeutuksista. Juuri nyt tarvitaan keskustelua asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Taloudellisuus ja sopeuttaminen ei saa tarkoittaa säästämistä hinnalla millä hyvänsä. Jokaisella on

oikeus saada hoitoa ajoissa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kunnolliseen koulutukseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen työntekijöitä on kuultava uudistuksia tehtäessä,

koska heillä on käytännön tietoa toimenpiteiden vaikutuksista.

Vuosikokouksen osanottajat toivat esille, että on tärkeää saada aikaan yritteliäisyyttä ja

taloudellista kasvua. Espookin voisi tukea yksinyrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä nykyistä

enemmän, koska ne työllistävät. Työllistyminen vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi

nuoret uskaltavat ostaa ensiasunnon ja eläkeläiset kuluttaa enemmän vaikka matkailuun

kotimaassa, jos saamme aikaan kirkkaamman näköalan tulevaisuuteen.

Keskustan Espoon kuntayhdistys ry

Valtuustoaloite: Espoolle laadittava tekoälystrategia tuottavuuden ja palvelujen parantamiseksi

Espoon kaupungin talous on pitkään kehittynyt kestämättömään suuntaan. Väestön kasvu lisää menoja ja investointitarpeita ilman, että tulopohja vahvistuu samassa tahdissa. Tässä tilanteessa tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata.

Olen jättänyt valtuustossa 23.3.2026 aloitteen, jossa esitän tekoälystrategian laatimista Espoolle. Aloite sai poikkeuksellisen laajan kannatuksen valtuutettujen keskuudessa, kun lähes puolet valtuustosta allekirjoitti aloitteen.

Espoo ei voi jäädä sivustaseuraajaksi

Elämme parhaillaan teknologista murrosta, jossa tekoäly muuttaa nopeasti työn tekemistä, Organisaatioita ja koko yhteiskuntaa. Yrityksissä tekoälyä hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi tiedonhaussa, analytiikassa, asiakaspalvelussa ja rutiinitehtävien automatisoinnissa. Tämä vapauttaa työaikaa hallinnollisista tehtävistä tuottavampaan työhön.

“Espoo ei voi jäädä sivustaseuraajaksi teknologisessa murroksessa. Meidän on hyödynnettävä tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, jotta voimme parantaa tuottavuutta ja turvata palvelut myös tulevaisuudessa.”

Myös kaupungin on pysyttävä kehityksessä mukana. Tuottavuus ei parane ilman toimintatapojen uudistamista, eikä Espoo voi jäädä sivustaseuraajaksi.

Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain yksittäisten työvaiheiden tehostamista, vaan mahdollisuus rakentaa palveluprosesseja uudelleen – nopeammiksi, sujuvammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Esimerkiksi lupaprosesseissa käsittelyaikoja voidaan lyhentää merkittävästi, kun tietoa hyödynnetään älykkäästi ja automatisoidusti.

Espoo profiloituu edelläkävijäkaupunkina, mutta tekoälyä ei tällä hetkellä käsitellä strategisella tasolla Espoo-tarinassa. Tämä on selkeä puute tilanteessa, jossa teknologinen kehitys etenee nopeasti.

Aloitteessani esitän, että Espoo laatii tekoälystrategian tai vastaavan linjauksen, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta, sujuvoittaa palveluja, tukea päätöksentekoa ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Samalla on varmistettava tekoälyn vastuullinen käyttö.

Tavoitteena on selkeä: parantaa tuottavuutta, hillitä kustannusten kasvua ja parantaa samanaikaisesti palveluiden laatua ja saavutettavuutta.

Jussi Holma

Kaupunginvaltuutettu, Kesk.