Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 12.11.2025

Lautakunnan esityslistalla oli jälleen monta kohtaa, joista olin saanut etukäteen yhteydenottoja kuntalaisilta. Onneksi lautakunnan kanta vastasi monissa kohdin omia ja näiden huoltajien ajatuksia.

Oppilaita monenlaisiin kouluihin

Aloitetaan eri koulujen oppilaaksiotosta. Tällä kertaa päätettiin lukioiden, yläkoulujen ja painotetun opetuksen oppilasmääristä lukuvuonna 2026-2027.

Lukioiden oppilasmäärä kasvaa ja tiedän, että esim. Leppävaarassa ja Kuninkaantiellä on tilanahtautta odotettavissa. Toivon todella, että tila- ja opetusresurssit saadaan ratkaistua, kuten meille vakuutettiin.

Samassa asiakohdassa oli myös esitys, että Pakankylän kouluun ei otettaisi ensi vuonna ekaluokan oppilaita lainkaan. Pakankylän koulu sijaitsee Pohjois-Espoossa ja sieltä suunnalta on aiempina vuosina lakkautettu pieniä kouluja. Lautakunta päätti kuitenkin yksimielisesti, että myös ensi syksynä Pakankylään perustetaan ensimmäinen luokka ja sen opetus hoidetaan yhdysluokassa.

Tätä olivat toivoneet sekä huoltajat että koulun henkilökunta.

Kielenopiskelu espoolaisissa kouluissa

Seuraava kiperä asiakohta oli espoolaisille peruskoululaisille tarjottavat kieltenopiskelumahdollisuudet. Useimmissa alakouluissa nk. A1- kieli on englanti. Sen opiskelu aloitetaan ekaluokalla tutustumalla ja viimeistään kolmannella tavoitteellisesti. Espoossa on kuitenkin ollut ainakin kolme koulua, jossa kielenopiskeluun on voinut aloittaa myös ranskalla tai saksalla. Nyt lautakunnalle esitettiin, että jatkossa kaikki opiskelevat ensimmäisenä kielenä englantia ja samalla myös neljännellä luokalla alkavan A2-kielen tarjontaa pienennettäisiin. Tästä kysymyksestä lautakunta kävi pitkän ja monivaiheisen keskustelun ja päätyi ehdottamaan, että asia palautetaan valmisteluun. Ehdotin itse palautusta sillä perusteella, että myös A2-kielten tarjottimen on oltava kyllin laaja.

Eskaritkin saivat oppilaita

Eskariryhmiä perustetaan jälleen sekä kouluihin että päiväkoteihin. Lautakunta halusi tietää, miksi kaikkiin päiväkoteihin ryhmiä ei voida perustaa. Saimme selvityksen, että joillain alueille pienempiä lapsia on tulossa päiväkoteihin niin paljon, että tiloja ei voida antaa eskareille. On tietysti harmillista, jos esim. sisarukset joutuvat eri laitoksiin vanhemman sisaruksen aloittaessa esikoulun, mutta kyllä perustekin kuulosti järkevältä.

Toisen asteen koulutuksen johtaja Tapio Erma oli viimeistä kertaa esittelemässä lukioihin liittyviä päätöksiä. Lautakunta kiitti häntä lämpimästi Espoon ja opetustoimen hyväksi tehdystä työstä ja toivotti hyviä eläkepäiviä.

Päivi Jouttimäen terveiset Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnasta

Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on kokoontunut syksyn aikana kaksi kertaa,

16.9.2025 ja 21.10.2025, jolloin pidettiin varsinainen aloituskokous. Toimikunnan tehtävänä on mm. tehdä

kaupunginhallitukselle ja lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden

edistämiseksi sekä seurata näiden arvojen toteutumista kuntalaisten palveluissa sekä kaupungin

henkilöstöpolitiikassa eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan vaatimusten

mukaisesti. Toimikuntaan tuodaan vuosittain kaupungin henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumisen seuranta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan

linjauksista ja linjausten mukaisesta toiminnasta päättää kaupunginhallitus.

Erityisryhmien uima-ja kuntosalirannekkeen uudistus

Toimikunnan ensimmäisessä kokouksessa 16.9.2025 oli käsittelyssä erityisryhmien uima- ja

kuntosalirannekkeen uudistus. Asiaa on valmistelu liikunnan ja urheilun tulosyksikössä. Uudistuksen

taustalla on mm. GDPR-lainsäädäntö. Helsinki on tehnyt vastaavanlaisen uudistuksen n. vuosi sitten.

Uudistuksen muutosten myötä harkinnanvaraiset päätökset lopetetaan ja siten asiakkaiden tieto- ja

yksityisyydensuoja paranee. Vanhan käytännön tilalle esitetään erityisliikkujan ranneketta, jonka saa

liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella tai vammaisen pysäköintiluvalla, jolloin ei kuormiteta julkista

terveydenhuoltoa todistusten hankkimisella. Mutta uusi erityisliikkujan ranneke ei kata kaikkia tällä hetkellä

erityisryhmien edun piirissä olevia (vajaa 4000 erityisryhmäranneketta/v). Tähän asti uimahallista on voitu

myöntää monien sairauksien perusteella harkinnanvaraisesti erityisryhmäetu ja liikuntapalveluista on voitu

myöntää lääkärintodistuksella todennettujen sairauksien/vammojen perusteella etu. Edun piiristä tippuville

henkilöille on suunniteltu tarjottavan eri alennushintatuotteita ja ilmaiskäyttöä. Uudistuksessa esitetään

myös uuden ”Liikkeelle”-rannekkeen lisäämistä alennettujen hintojen valikoimiin. Tällä rannekkeella voisi

uida uimahallin kuormituspiikkien eli ruuhkatuntien ulkopuolella alennettuun hintaan.

Itse pidin uudistuksessa hyvänä asiana, että jatkossa erityisliikkujan ranneke voidaan myöntää diagnoosista

riippumatta. Hyvä puoli uudistuksessa on myös byrokratian purkaminen, kun jätetään pois erilliset

hakemukset ja harkinnanvaraiset päätökset. Uudistus kuitenkin tiputtaa edun piiristä paljon ihmisiä pois,

jotka tällä hetkellä luetaan erityisryhmiksi. Jatkossa esityksen mukaan esim. astmaa, diabetestä, epilepsiaa,

ms-tautia, Parkinsonin tautia, psykiatrisia sairauksia, reumaa tai sepelvaltimotautia sairastavat eivät enää

saisi erityisliikkujan ranneketta. Uuden rannekkeen hintaa myös nostetaan, vaikka entistä rajatumpi

asiakasryhmä sen voi saada. Mielestäni uudistusesitys heikentää edun piiristä tippuvien henkilöiden

taloudellista tilannetta ja elämänlaatua, esim. pienituloisilla, työttömillä, opiskelijoilla ja lapsiperheillä.

Esitin kokouksessa huolen siitä, tuleeko uimahallissa käymisestä (joka on mielestäni kunnan peruspalvelua)

luksustuote, johon yhä harvemmilla on enää varaa. Nostin keskusteluun myös asunnottomat henkilöt

yhtenä ryhmänä, joille uimahallit voivat olla elintärkeitä peseytymispaikkana. Tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuustoimikunnassa käytiin vilkasta keskustelua uudistuksesta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden

toteutumisen näkökulmasta ja laadittiin toimikunnan lausunto asiasta liikunta- ja hyvinvointilautakunnalle

Lisäksi syyskuun kokouksessa käytiin keskustelua Espoo-tarinan luonnoksesta ja laadittiin toimikunnan

lausunto Espoo-tarinaan.

Selvitys ihmisoikeuksien tilanteesta Espoossa

Toimikunnan lokakuun kokouksessa (21.10.2025) olivat keskustelussa mm. selvitys ihmisoikeuksien

tilanteesta Espoossa sekä Tassu-palkinto. Aalto-yliopiston ”Designing for Services”- palvelumuotoilukurssin

opiskelijat esittelivät tuoretta selvitystä ihmisoikeuksien tilanteesta Espoossa. Opiskelijoiden kurssityössä

tutkittiin, miltä Espoon kaupunki näyttää ihmisoikeuksien näkökulmasta. Opiskelijat olivat keränneet tietoa

ja haastatelleet mm. kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja järjestäneet työpajan asukkaille.

Opiskelijat esittelivät toimikunnalle tutkimuksensa tuloksia ja havaintoja.

Itselleni jäi esityksestä mieleen erityisesti, että ihmisoikeuksien pitää alkaa paikalliselta tasolta ja että

ihmisoikeudet ovat kuin mosaiikki: eri ihmiset kokevat ihmisoikeudet eri tavalla. Kansainvälisesti toimii

myös ”Human Rights Cities” -verkosto, johon Espoo voisi halutessaan kartoittaa mahdollisuutta liittyä.

Tällöin kaupungin pitäisi täyttää tietyt kriteerit ja kaupungilla pitäisi olla selkeät rakenteet ja prosessit

ihmisoikeusasioissa. Asiasta keskustelu jatkunee toimikunnassa vielä myöhemminkin. Kiitos opiskelijoille

mielenkiintoisesta esityksestä!

Toimikunnan esittelijä, konsernihallinnon/henkilöstöyksikön Kaarina Salonen kertoi myös, että Espoossa

ollaan uudistamassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia.

Tassu-palkinto 2025

Tassu-kilpailu eli haku tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä teoista oli auki 2.11.2025 asti. TASSU-

palkinnon tavoitteena on nostaa esiin kaupungin sekä espoolaisten toimijoiden tekoja, jotka edistävät tasa-

arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tassu-palkintoa on jaettu vuodesta 2017 alkaen vuosittain. Vuoden 2025

TASSU-kilpailussa painotetaan tekoja, jotka edistävät erilaisten vähemmistöryhmien työllistymistä.

Kilpailussa etsitään myös ennaltaehkäisevää työtä / hyviä käytäntöjä, jolla torjutaan syrjäytymistä jo ennen

työikää esimerkiksi nuorisotyön keinoin. Tarkoituksena on tuoda esiin niitä arjen sankareita, jotka esim.

työllistymisen esteiden purkamisen kautta rakentavat yhdenvertaisempaa Espoota.

Kokouksessa valittiin toimikunnan jäsenistä työryhmä arvioimaan kilpailuhakemukset sekä laatimaan

ehdotus voittajasta. Itse halusin ja pääsin mukaan tähän työryhmään. Tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuustoimikunta päättää Tassu-palkinnon saajasta joulukuun kokouksessaan. Palkinnon saajat

julkaistaan ihmisoikeuksien päivänä 10.12.2025, ja palkinnot jaetaan Gumbölen kartanossa 21.1.2026.

Toimikuntatyöskentelyn aloittaminen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan ensimmäiset kokoukset ovat olleet kiinnostavia ja ilmapiiriltään

hyviä. Lokakuun kokouksessa käytiin keskustelua toimikunnan tehtävästä, jäsenten odotuksista ja siitä, mitä

kukin jäsen tuo toimikunnan työhön. On ilo olla mukana Keskustan edustajana tässä toimikunnassa.

Jäsenten esittelyssä tuli myös hauskasti ilmi, että toimikunnassa sattuu olemaan useita

valtiotieteiden/yhteiskuntatieteiden maistereita eri puolueista (ainakin 5-7 jäsentä). Odotan

toimikuntatyöskentelyltä mielenkiintoisia aiheita käsiteltäväksi ja vilkasta keskustelua. Toivon, että

toimikunta saa myös konkreettisia parannuksia aikaiseksi ja jättää positiivisen jäljen Espooseen.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous 29.10.2025

Kokouksessa käytiin jo totuttuun tapaan runsaasti keskustelua. Lautakunnan salassapitosäännösten vuoksi en luonnollisesti voi referoida muiden kuin omia puheitani. Pöytäkirjasta sitten aikanaan näkee, jos kokouksessa on äänestetty tai jätetty eriäviä mielipiteitä.

Kahden lukuvuoden työ- ja loma-ajat

Lautakunnan tärkeä päätösasia oli lukuvuosien 2026-2027 ja 2027-2028 työ- ja loma-ajoista päättäminen. Opetustoimi oli ennen esityksen tekemistä kysellyt varsin laajalti eri vaihtoehtojen suosiota ja vaikka tulokset jakautuivat kaikille vaihtoehdoille, valituksi tuli suosituin vaihtoehto.

Päivämääristä tarkemmin linkistä: https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2025/10/tiedote-kasvun-ja-oppimisen-lautakunnan-kokouksesta-29102025

Uusi päiväkoti Tapiolaan v. 2028

Lautakunta teki lausunnon Keltaperhon päiväkodin hankesuunnitelmasta. Päiväkoti on tulossa Tapiolaan, puretun Jousenkaaren koulun tontille ja siihen on tulossa 168 varhaiskasvtuspaikkaa.

Selostukset

Saimme selostuksen Espoon lukioiden oppilasmääristä tänä lukuvuonna ja siitä, kuinka jatkossa oppilaat aiotaan saada mahtumaan. Harjoitus ei ole helppo, koska useassa lukiossa kärsitään jo nyt tilanahtaudesta.

Kuulimme myös lyhyesti kaupunginjohtaja Mykkäsen budjettiehdotuksesta ja siinä lapsiin ja nuoriin kohdennetusta varoista. Niistähän suurin osa on kasvun ja oppimisen toimialalla. Itse kannan huolta siitä, riittävätkö määrärahat, kun kuntien henkilöstölle on tulossa sovitut palkankorotukset, kaupungin työeläkemaksu nousee 0,4% (muistaakseni), kirjojen ja muun oppimateriaalin hinnat ovat nousseet ja uuden oppimisen tuen vaikutuksista kenelläkään ei tunnu olevan tarkkaa käsitystä. Viimeksi mainittuun liittyen lain tarkoituksena on lisätä inkluusiota ja Espoo vähentää alueellisia erityisryhmiä. Ne on tarkoitus korvata koulukohtaisilla pienryhmillä. Olen koko ajan sanonut, että inkluusio EI saa olla säästökeino ja se vaatii runsaasti resursseja.

Budjetista päättää Espoon valtuusto nyt käynnissä olevien budjettineuvottelujen jälkeen joulukuun kokouksessa, joten nyt kannattaa vaikuttaa eri ryhmien valtuutettuihin, jos joku asia huolettaa.

Miten Espoossa puututaan kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään?

Tämä asia on erityisen tärkeä jokaiselle lapselle, huoltajalle ja koulun aikuiselle. Käytin puheenvuoron, jossa korostin, että ohjeet toimenpiteiksi on oltava selkeät ja kaikissa yksiköissä on oltava yhteinen käytäntö. Mainitsin myös, että aiemmin käytössä ollut Koulupoliisi- järjestelmä oli hyvä. Siitähän luovuttiin poliisien resurssipulaan liittyen. Vaadin puheenvuorossani myös, että opetustoimen tai LUVN:n on syytä järjestää henkilöstölle kiinnipitokoulutuksia, jotta agressiivisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten kanssa toimitaan vaaratilanteissa turvallisesti ja tehokkaasti. Lopuksi totesin, että kouluissa harjoiteltu lasten välinen sovittelu (Verso) ei sovellu mihinkään vakaviin kiusaamis- tai väkivaltatilanteisiin. Niistä aikuisilla ja viranomaisilla on AINA oltava vastuu.

Syyslukukausi kouluissa on jo ohi puolen välin ja oppilailla ja opettajilla on jäljellä vielä 7 viikkoa ennen joululomaa.

Jaksamista kaikille työssä tulevaisuuden hyväksi!