- Tommi Halkosaari
- 23.3.
- 2 min käytetty lukemiseen
Espoon kaupunginvaltuusto kokoontui tänään käsittelemään kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Kokousta edelsi valtuuston talousseminaari, jossa pohjustettiin keväällä käynnistyviä neuvotteluja kaupungin talouden tasapainottamiseksi.
Espoo-tarinan mukaiset taloustavoitteet edellyttävät noin 220 miljoonan euron tasapainotusta tulevalla suunnitelmakaudella. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 70 miljoonan euron vuosittaisia toimia vuosina 2027–2029. Keskustan valtuustoryhmässä pidämme tärkeänä, että ratkaisuissa keskitytään pysyvästi tulojen ja menojen tasapainoa parantaviin toimiin – ei lyhytnäköisiin leikkauksiin tai taskusta toiseen kikkailuihin, jotka heikentävät arjen palveluita.
Talouden tasapainottaminen ei saa tarkoittaa sitä, että lapsiperheiden palveluista, varhaiskasvatuksesta tai lähikouluista tingitään. Arjen sujuvuus, toimivat lähipalvelut ja turvallinen kasvuympäristö ovat Espoon tulevaisuuden perusta.
Aiemmista ohjelmista on myös opittava. Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman (TakE) päättyessä on syytä tunnistaa, että kaikki tavoitteet eivät toteutuneet toivotusti. Säästöjä on syntynyt, mutta samanaikaisesti menot ovat kasvaneet muualla. Tulevissa neuvotteluissa on vältettävä samat virheet ja keskityttävä vaikuttaviin ratkaisuihin.
Kasvu vaatii tasapainoa ja suunnitelmallisuutta
Ennen valtuuston kokousta saatiin katsaus myös Espoon yleiskaava 2060 -työhön, joka ohjaa kaupungin kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Espoon väestön ennakoidaan kasvavan yli 500 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä.
Pidämme tärkeänä, että kasvu toteutetaan hallitusti ja alueiden omaleimaisuutta kunnioittaen:
kaupunkirakenne tukeutuu viiteen vahvaan keskukseen
raideverkkoa kehitetään suunnitelmallisesti
asuminen tiivistyy kestävällä tavalla hyvien yhteyksien varrelle
lähiluonto ja viherverkosto säilyvät ja vahvistuvat
Espoon tulee kasvaa kerroksellisesti, ei repivästi. Jokaisella alueella on oma luonteensa, jota tulee vaalia – tämä on myös Keskustalle tärkeä lähtökohta.
Ikääntyneiden ääni paremmin kuuluviin
Valtuusto käsitteli varsinaisessa kokouksessaan Espoon hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2026–2029. Katsomme, että ikääntyneiden espoolaisten näkemykset tulee huomioida nykyistä paremmin päätöksenteossa.
Olemme nostaneet esiin, että vanhusneuvoston edustajia kuullaan järjestelmällisesti lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa aina silloin, kun käsitellään ikääntyneitä koskevia asioita. Tämä on konkreettinen tapa vahvistaa osallisuutta ja varmistaa, että päätökset pohjautuvat ihmisten arkeen – ei vain paperiin.
Länsirata jakoi näkemyksiä
Valtuusto käsitteli kuntalaisaloitetta Espoon vetäytymisestä Länsirata-hankkeesta. Keskustan valtuustoryhmä jakautui asiassa, kuten aiemmassakin käsittelyssä.
Äänestin itse hanketta vastaan. Näen tärkeänä, että investoinneissa pidetään järki mukana ja varmistetaan, että espoolaisten kannalta keskeiset arjen hankkeet etenevät.
Merellinen Espoo ja matkailun kasvu
Kokouksessa käsiteltiin myös useita valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä. Valtuutettu Jussi Holma korosti puheenvuorossaan matkailutulojen kasvattamiseen liittyen Espoon merellisyyden merkitystä.
Holman mukaan merellinen Espoo on yksi kaupungin suurimmista, vielä osin hyödyntämättömistä vahvuuksista. Saaristo, rannat ja merelliset palvelut tarjoavat merkittävää potentiaalia matkailun kasvulle. Espoosta pitää tehdä paikka, jonne tullaan kaikista itämeren maista ja kaupungeista.
Pidän tätä näkökulmaa erittäin tärkeänä. Espoon vahvuudet löytyvät omaleimaisuudesta – merellisyydestä, luonnosta, yrittäjyydestä ja toimivasta arjesta. Näiden varaan rakentuu myös kestävä elinvoima ja uudet työpaikat.
