Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Espoo-tarina 2025–2029

🗓️ Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoo-tarinan valtuustokauden strategiaksi 20.10.2025.

Espoo-tarina on meidän yhteinen suuntamme tuleville vuosille. Se kertoo siitä, millaisen Espoon haluamme rakentaa – ei vain hallintokoneistona, vaan kotina yli 300 000 espoolaiselle.

Keskustalle on tärkeää, että Espoo-tarinassa korostuu kaupunki, jossa hallittu kasvu, yhteisöllisyys ja yrittäjyys kulkevat rinnakkain vahvistaen toisiaan. Meidän päättäjien ja kaupungin johdon onnistuminen mitataan sillä, miten hyvin tämän hallitsemme.

💚 Espoo – lasten ja nuorten pääkaupunki

Espoo-tarinan ytimeen on nostettu lapset ja nuoret. Keskustalla se merkitsee ennen kaikkea sitä, että oppimisen laatu ja lasten hyvinvointi turvataan arjen tasolla – ei vain tavoitteissa.

Arjessa tämä tarkoittaa:

• riittävää määrää aikuisia kouluissa ja varhaiskasvatuksessa,

• sujuvaa opinpolkua varhaiskasvatuksesta aina toisen asteen opintoihin,

• sekä mahdollisuutta harrastaa ja saada tukea silloin, kun sitä tarvitaan.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin on oltava Espoon vahvuus – sen kautta rakennetaan koko kaupungin tulevaisuutta.

👵 Espoo kaikille ikäpolville

Vaikka lapset ja nuoret ovat uuden Espoo-tarinan kärjessä, tulee kaikkien ikäluokkien hyvinvointi huomioida. Ikäystävällinen ja esteetön kaupunki hyödyttää meitä kaikkia.

Kun rakennamme kaupunkia, jossa on helppo liikkua ja palvelut ovat saavutettavia, luomme ympäristöä, joka tukee yhteisöllisyyttä ja hyvää arkea kaikissa elämänvaiheissa. Keskustalle ikäystävällisyys on osa kestävää kasvua – se tarkoittaa Espoota, jossa voi elää vauvasta vaariin.

🏡 Tasapainoinen kasvu ja Espoo, jossa kaikilla on tilaa

Keskustalle on tärkeää, että Espoo säilyttää monimuotoisuutensa suuralueidensa kesken. Strategiassa maalaamme kuvaa kaupungista, jossa pientaloalueet, kylämäiset ympäristöt ja uudet urbaanit kaupunkikeskukset voivat elää rinnakkain.

Kaupunkirakenteessa on huolehdittava riittävästä perheasuntojen tarjonnasta, toimivista joukkoliikenneyhteyksistä sekä siitä, että kaikki alueet pysyvät viihtyisinä ja turvallisina. Espoo ei saa jakautua eri todellisuuksiin – sen on vahvistettava yhteyttä alueiden ja ihmisten välillä.

🌿 Lähiluonto ja merellisyys

Espoon vahvuus on sen luonto – metsät, vesistöt ja merellisyys, jotka ovat lähellä asukkaita. Keskustalle on tärkeää, että jokaisella espoolaisella on lähiluonto kävelymatkan päässä. Meillä on mahdollisuus rakentaa espoolainen lähiluontotakuu.

Kun suunnittelemme kaupunkia, jossa luontopolut ja Rantaraitti ovat osa arkea, edistämme samalla terveyttä ja hyvinvointia.

Espoo-tarina antaa myös eväitä merellisyyden kehittämiseen. Merellisiä palveluja vahvistetaan, ja Keskusta nostaa esiin tarpeen lisätä vierasvenepaikkoja ja ratkaista veneiden talvisäilytyksen järjestäminen. Merellinen Espoo on meille erityinen vetovoimatekijä – sitä kannattaa kehittää pitkäjänteisesti ja kestävästi.

💶 Vastuullinen talous

Kaupungin vahva talous luo perustan hyvälle arjelle. Keskustalle on tärkeää, että tulorahoitus riittää investointeihin, erityisesti kouluihin, päiväkoteihin ja infraan, jotka palvelevat espoolaisten arkea.

Talouspolitiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kustannusvaikuttavuutta ja kykyä tehdä valintoja. Kun jokainen euro käytetään viisaasti, voimme huolehtia sekä palveluista että tulevien sukupolvien mahdollisuuksista.

🤝 Yhteistyön ja osallisuuden Espoo

Espoon vahvuus on sen yhteisöllisyys ja kyky toimia yhdessä. Keskustalle on tärkeää, että kaupungin kehittäminen perustuu aidolle osallisuudelle.

Asukkailla on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa – ei vain kuulemisen kautta, vaan konkreettisesti osallistuvan budjetoinnin avulla. Keskusta näkee, että osallistuvan budjetoinnin osuutta tulee kasvattaa reippaasti tulevalla valtuustokaudella. Se on tapa tehdä Espoosta entistäkin yhteisöllisempi ja demokraattisempi kaupunki.

💬 Lopuksi

Espoo-tarina ei ole pelkkä strategia – se on meidän lupauksemme kaikille espoolaisille.

Espoo voi kasvaa kestävällä tavalla – niin, että kasvu ei vie juuria, vaan vahvistaa niitä. Nyt on meidän aikamme luoda entistä vahvemmat espoolaiset juuret.

Tommi Halkosaari

Espoon kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen

Aili Pesosen terveiset kasvun ja oppimisen lautakunnasta 8.10.2026

Kilonpuisto ja Kera

Jo useiden vuosien ajan edellinen lautakunta on käsitellyt Kilonpuiston ja Keran alueen koulutilojen järjestämistä.

Kilonpuiston koulun osalta olin tehnyt lautakunnan päätökseen muutosesityksen. Esitin, että aloitettaisiin välittömästi toimenpiteet siirtokelpoisen rakennuksen pystyttämiseksi Kilonpuiston koulun yhteyteen. Lisäksi esitin, että Kilonpuiston ja Keran koulujen sarjaisuus päätettäisiin siinä vaiheessa, kun alueen oppilasmäärien kehitys on näkyvissä. Sarjaisuus tarkoittaa sitä, kuinka monta rinnakkaisluokkaa koulussa on.

Perusteluina totesin, että siirtokelpoinen rakennus antaisi väljyyttä koko Länsi-Leppävaaran tilanahtaudelle varsinkin alakoulujen osalta. Selvittelyssä oleva Karaniityn alakoulu ei ehdi valmistua ajoissa. Viherkallion ja Karakallion yläkoulut ovat lisäksi täynnä . Ymmärrän väistötilojen käytön silloin, kun kyseessä on peruskorjaus tai hätäväistö, mutta koulun toimiminen monen vuoden ajan useammassa tilassa, jotka eivät ole edes kovin lähellä toisiaan, ei minusta ole mielekästä.

Lisäperusteluna sanoin, että Espooseen ennustetaan, jopa 7100 varhaiskasvatuspaikan tarvetta muutaman vuoden kuluttua. Jos siirtokelpoisen rakennuksen tiloja ei olisi jatkossa tarvittu koulun käyttöön, niistä olisi voinut muokata esikoulutiloja.

Kuinkas sitten kävikään?

Olen Keskustan ainoa edustaja lautakunnassa ja siirtokelpoisen rakennuksen pystyttämistä esitettiin lautakunnassa kahden muunkin ryhmän puheenvuorossa. En saanut omalle ehdotukselleni kannatusta ja lopulta lautakunta äänestyksen jälkeen päätti esittelijän esityksen mukaisesti eräin muutoksin.

Kilonpuiston koulu toimii siis jatkossakin Kilonpuiston koululla, Kutojantien vuokratiloissa ja käsityön ja kotitalouden opetus tapahtuu Nihtisillan vuokratiloissa. Esitykseen tehdyt muutokset olivat oikeansuuntaisia ja kiitin niiden ehdottajaa, mutta äänestin siitä huolimatta kaikissa vaiheissa siirtokelpoisen rakennuksen puolesta.

Keraan koulu ja Kiviruukkiin lukio

Keran koulua ei ollut olemassa ennen tämän illan kokousta, mutta nyt se sitten päätettiin perustaa. Kyseessä on pelkkä yläkoulu, jolle tällä hetkellä on vain tontti Keran alueella ja koulurakennuksen on määrä valmistua v.2030 mennessä. Toiminta alkaa lautakunnan päätöksen mukaisesti syksyllä 2026 samoissa Kutojantien tiloissa, jonne onneksi saadaan lisätilaa, kun Espoon Yhteislyseon uusi lukio valmistuu 2027.

Espoon Yhteislyseon nimi vaihtuu sijaintipaikan vaihtuessa Kiviruukin lukioksi.

Yrittäjyyskasvatuksesta

Lautakunta hyväksyi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa vaadittiin yrittäjyyskasvatusta myös lukioihin. Esittelijän laatima vastaus oli kattava, mutta lautakunta päätyi lisäksi ehdottamaan yrityshautomoa, jossa nuoret voisivat ”kokeilla” yrittämistä jo opintojen aikana. Kannatin ehdotusta, koska ko. hautomo palvelisi myös keskiasteen ammattioppilaitoksissa (Omnia) opiskelevia.

Politiikkaa

Illan kokous oli osaltani varsin opettavainen. Pienen ryhmän edustajana joutuu valitettavasti tyytymään siihen, että vaikka toisten puolueiden edustajat periaatteessa pitäisivät ajatuksia hyvänä, ei kuitenkaan haluta kannattaa muita kuin oman ryhmän ehdotuksia. Itse aion jatkossakin tukea kenen tahansa ehdotusta, jos se mielestäni on hyvä.

Tämän alueen koulutiloista siis puhuttiin lähes koko ilta. Rakentuva Keran alue näkyy harmaalla. Suunniteltu Karaniityn alakoulu tullee joskus 30-luvulla Karamalmin ruotsinkielisen koulun lähelle.

Ja puheena olleet Kutojantien ha Nihtisillan tilat sijaitsevat kartan vasemmassa alanurkassa.

Ihmisarvo ei ole tarjouskilpailun kohde - nykyajan huutolaisuudelle jyrkkä EI!

Suomi ei voi tuudittautua siihen ajatukseen, että kaikkea arvokasta voi kilpailuttaa edullisimman hinnan mukaan. Kun ikäihmisten asumispalvelut – joiden ytimessä ovat hoiva, turva ja ihmisarvo – muuttuvat huutokaupattaviksi ja ikäihmisistä tulee uuden ajan huutolaisia, rikomme perustavaa laatua olevan sopimuksen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen heikoimmassa asemassa olevien välillä.

Yle uutisoi, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on ottanut käyttöön sähköisen huutokaupan ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluissa, jossa palveluntarjoajat näkevät toistensa tarjoukset ja alentavat hintojaan voittaakseen kilpailukilpailussa. Haluaisitko sinä uuden ajan huutolaiseksi?

Miksi tämä on väärin?

Kun laatu on minimissä ja kilpailutuksessa voittajaksi nousee ainoastaan halvin hinta, palveluntarjoajat voivat leikata juuri niistä kohdin, joissa ihmisarvo näkyy: rauha, riittävä henkilökunta, ihmiskontaktit ja turvallisuus.

Huutokauppamalli voi mytös lisätä hoitajien työkuormaa sekä alentaa työn mielekkyyttä ja laatua.

Keskustan linja: ihmisarvo ensin

Me keskustalaiset uskomme, että jokaisella ihmisellä on arvo riippumatta siitä, kuinka vanha tai sairas hän on, tai mikä on hänen kotikuntansa.

Sen vuoksi vaadimme:

1. Hankintamenetelmien uudelleenarviointia – ikääntyneiden palveluissa ei tule sallia huutokauppatyyppisiä kilpailutuksia, joissa ainoastaan hinta ratkaisee.

2. Laatutekijöiden korostamista – hankinnoissa laadun, henkilöstön mitoituksen, ihmiskontaktin ja turvallisuuden tulee olla ratkaisevia kriteereitä, ei marginaalisia lisäpisteitä.

3. Pienille toimijoille suojarajat – jotta pienet, paikalliset palveluntuottajat eivät tipahda kilpailussa kokonaan ulos.

4. Avointa keskustelua ja osallisuutta – vanhukset, omaiset ja työntekijät on otettava mukaan päätöksiin siitä, miten heitä hoidetaan ja millaisin periaattein.

5. Ihmisarvon peruskriteerin palauttamista julkisiin palveluihin – palveluita ei pidä alistaa täysin markkinalogiikalle, kun kyse on hädässä olevien arjesta.

Meille keskustalaisille ihmisarvo ei ole kauppatavaraa —ja siksi sanomme selvästi: Uuden ajan huutolaisuus, jossa yksittäisen ihmisen palvelulle etsitään minimiä huutokaupan keinoin, ei saa olla ratkaisu.