Jussi Holma: Tekoäly haastaa rakenteet, prosessit ja jopa kuntarajat
Espoon kaupunginvaltuutettu Jussi Holma (kesk.) haastoi valtuustopuheenvuorossaan Espoota tarkastelemaan tekoälyä paljon laajemmin kuin pelkkänä työn tehostamisen välineenä. Hänen mukaansa tekoälymurros pakottaa arvioimaan uudelleen kaupungin toimintatapoja, organisaatiorakenteita ja jopa sitä, mitä tehtäviä kuntien kannattaa tulevaisuudessa hoitaa erikseen.
Holma käytti puheenvuoron tekoälyä koskevan valtuustoaloitteensa käsittelyssä. Hän kiitti aloitetta tukeneita valtuutettuja sekä valmistelijoita perusteellisesta vastauksesta.
Kaupungin linjauksena on, ettei Espoolle laadita erillistä tekoälystrategiaa, vaan tekoäly toimii välineenä Espoo-tarinan toimeenpanossa. Holman mukaan tämä on juuri ja juuri riittävä lähtökohta.
Kyseessä on niin merkittävä murros, että sen mahdollisuudet pitää huomioida kaupungin strategisessa ohjauksessa.
Holma nosti esimerkiksi sen, ettei vuosi sitten hyväksytyssä Espoo-tarinassa mainita tekoälyä kertaakaan. Hän korosti, ettei kyse ole moitteesta strategian laatijoille, hän oli itsekin mukana työssä, vaan osoituksesta siitä, kuinka nopeasti kehitys on edennyt.
Tekoäly ei ole vain tehostamisen väline
Holman mukaan kaupungin ei pitäisi tyytyä kysymään, miten nykyiset tehtävät voidaan tehdä tekoälyn avulla nopeammin tai pienemmillä resursseilla.
Tekoäly ei ole yksinomaan tehostamisen työkalu. Se muuttaa kokonaisia toimialoja ja jopa sitä, mitä kaupunki voi olla.
Mahdollisuudet voivat näkyä hyvin konkreettisesti. Rakennusluvan käsittely voisi lyhentyä kuukausista päiviin, neuvontaa voitaisiin tarjota ympäri vuorokauden useilla kielillä ja opetuksen resursseja kohdentaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
Holman mukaan vielä olennaisempaa on kuitenkin kysyä, ovatko nykyiset toimintamallit ylipäätään enää perusteltuja.
Ei pidä kysyä vain, voisiko tämän tehdä nopeammin. Pitää kysyä myös, tarvitseeko tätä tehdä lainkaan näin tai näin monessa paikassa.
Tekoäly voi haastaa myös kuntarajat
Esimerkkinä Holma nosti rakennusvalvonnan. Suomessa yli 300 kuntaa hoitaa samaan lainsäädäntöön perustuvaa tehtävää, mutta käytännöt ja lain tulkinnat voivat vaihdella kunnittain.
Kun kaava- ja rakennustieto muuttuu yhä rakenteisemmaksi ja tekoäly pystyy tukemaan lupien käsittelyä ja sääntelyn tulkintaa, Holman mukaan on perusteltua kysyä, tarvitseeko jokaisessa kunnassa olla tulevaisuudessa oma rakennusvalvonta.
Tekoäly haastaa lähes kaikki nykyiset rakenteet ja prosessit ja myös kuntarajat.
Holman viesti on, että teknologista murrosta pitäisi käyttää mahdollisuutena arvioida myös hallinnon työnjakoa ennakkoluulottomasti.
Pelkkä henkilöstön vähentäminen ei tuo tuottavuusloikkaa
Holma nosti puheessaan esille myös kaupungin organisaation uudistamisen. Tekoälystä saatavat tuottavuushyödyt eivät hänen mukaansa synny sillä, että ihmisiä vähennetään mutta työ ja toimintatavat säilytetään ennallaan.
Jos organisaatiota kevennetään ilman, että tehtäviä ja prosesseja suunnitellaan samalla uudelleen, sama työ jää harvempien ihmisten harteille.
Se ei lisää tuottavuutta, vaan kuormitusta.
Siksi juuri nyt on Holman mukaan oikea hetki avata kaupungin rakenteita ja prosesseja ja pohtia, miten työ voidaan järjestää kokonaan uudella tavalla.
Nyt on oikea hetki uudistaa rakenteet ja prosessit ja ottaa tekoälystä kaikki hyödyt irti.
Holma toi puheensa lopuksi esiin myös pienen käytännön esimerkin tekoälyn tuottavuusvaikutuksesta. Hänelle oli myönnetty puheenvuoroon viisi minuuttia, mutta tekoälyn avulla tiivistetty puhe vei vain kaksi minuuttia ja 40 sekuntia.
