Järjestöjen tila-asia palautettiin valmisteluun – Espoon on löydettävä kestäviä ratkaisuja yksinäisyyden torjumiseksi

Espoon kaupunginvaltuustossa käytiin tällä viikolla tärkeä keskustelu järjestöjen toimintaedellytyksistä ja tiloista. Keskustelun keskiössä oli kysymys siitä, miten kaupunki tukee niitä kolmannen sektorin toimijoita, jotka tekevät arvokkainta mahdollista työtä: torjuvat yksinäisyyttä ja rakentavat yhteisöllisyyttä.

Järjestöt, erityisesti eläkeläisyhdistykset, ovat avainasemassa ikääntyvän väestömme hyvinvoinnin turvaamisessa. Tiedämme, että yli 65-vuotiaiden keskuudessa yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet. Parasta lääkettä tähän ovat kasvokkaiset kohtaamiset, joita järjestöt tarjoavat. Jotta näitä kohtaamisia syntyy, tarvitaan tiloja – seiniä, joiden sisällä harrastaa ja vaihtaa kuulumisia.

Selvitysten aika on ohi, tarvitaan toimintaa

Valtuustokysymykseen saatu vastaus oli valitettava pettymys. Vaikka tilaselvitystä on tehty jo vuoden päivät, konkreettiset ratkaisut puuttuivat yhä. Satoja ikäihmisiä edustavat järjestöt, kuten Tapiolan palvelukeskuksen aktiiviset käyttäjät, elävät tällä hetkellä jatkuvassa epävarmuudessa. Toimintaa ei voida suunnitella, jos tieto tilojen jatkosta ulottuu vain muutaman kuukauden päähän.

Tämän vuoksi kannatin asian palauttamista valmisteltavaksi, ja onneksi valtuusto päätyi samalle kannalle. Emme voi tyytyä vastaukseen, joka vain luettelee hallinnollisia esteitä tai lupaa uusia kokeiluja vuosien päähän. Järjestöt tarvitsevat varmuutta nyt.

Kohti Lohjan mallia ja hyte-statusta

Toin puheenvuorossani esiin niin sanotun Lohjan mallin. Siinä kaupunki antaa “hyte-statuksen” saaneille kumppanuusjärjestöille tiloja maksutta käyttöön. Tämä on malliesimerkki kunnan ja kolmannen sektorin saumattomasta yhteistyöstä.

Espoon on uskallettava ottaa tästä mallista koppia. Järjestöjen toimitilojen tarjoaminen ei ole kaupungille pelkkä kuluerä, vaan se on mitä parhainta ennaltaehkäisevää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Se säästää pitkässä juoksussa raskaiden palveluiden tarvetta, kun ihmiset pysyvät aktiivisina ja osallisina yhteisöissään.

Jatkamme vaikuttamista sen puolesta, että uusi valmistelu tuo pöytään selkeitä linjauksia:

• Varmuus tiloista: Järjestöjen on saatava tieto toimitiloistaan vähintään vuotta ennen, ei kuukausia ennen.

• Maksuttomuus: Hyvinvointia edistävän työn tulisi oikeuttaa maksuttomiin tai huomattavasti subventoituihin tiloihin.

• Kumppanuus: Kaupungin on nähtävä järjestöt voimavarana, ei pelkkinä vuokralaisina.

Työ espoolaisten järjestöjen toimintaedellytyksien puolesta jatkuu.