Hallituksen päätös esittää varhaiskasvatusmaksujen alentamista on tärkeä perhepoliittinen teko. Erityisesti pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa perheiden taloudellinen tilanne voi olla pikkulapsivaiheessa tiukka jo korkeiden asumiskustannusten vuoksi.
Arviolta noin 20 000 uutta pieni- ja keskituloista perhettä saa ensi vuoden elokuussa lapsilleen maksuttoman varhaiskasvatuksen, kun varhaiskasvatusmaksuun vaikuttavia tulorajoja nostetaan 31 prosenttia. Viime viikolla eduskunnalle annettu esitys jatkaa viime vaalikaudella aloitettua varhaiskasvatusmaksujen keventämistä. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä jokainen lisäeuro helpottaa perheen arkea.
Esityksen mukaan myös perheen toisen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen maksua tullaan laskemaan. Maksu on nyt 50 prosenttia ja 1.8.2021 lähtien 40 prosenttia perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidon maksusta. Maksun keventäminen madaltaa työllistymisen kynnystä erityisesti niissä kaksi- tai useampilapsisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on pienituloinen.
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen pienentää kunnille kertyviä maksutuloja noin 70 miljoonalla eurolla. Valtio korvaa kunnille maksutulojen alenemisen, eikä muutos siten heikennä kuntataloutta. Kuntapäättäjänä tervehdin myös tätä päätöstä todella suurella ilolla.
Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen vaatii myös jatkossa panostuksia. Varhaiskasvatuksen laatu tarkoittaa muun muassa riittävää ja ammattitaitoista henkilöstöä, turvallista ja terveellistä ympäristöä ja arjen kiireettömyyttä, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja huomion.
Riikka Pakarinen, Keskustan varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, valtiovarainministerin erityisavustaja