Tolkkua Espoon ilmastopolitiikkaan - nollapäästövyöhykkeet kurittavat yrittäjiä ilman todellisia vaikutuksia
- Heidi Mannelin

- 11 tuntia sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 14 minuuttia sitten

Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen esitys nollapäästövyöhykkeiden luomisesta kuorma- ja pakettiautoille on herättänyt laajaa keskustelua. Päästöjen vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta keinojen on oltava oikeudenmukaisia, taloudellisesti kestäviä ja ennen kaikkea järkeviä. Valitettavasti tämä esitys karkaa kauas arjen realismista ja osuu suoraan sinne, missä Suomen elinvoimaa rakennetaan: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Keskustalaisesta näkökulmasta ilmastotyön perusta on selvä: toimien on oltava aitoja, vaikuttavia ja elinvoimaa tukevia. Espoon nollapäästövyöhykkeet näyttävät pikemminkin ilmastoposeeraamiselta, jonka lasku sysätään suoraan yrittäjien ja työntekijöiden maksettavaksi.
Kieltojen tie hidastaa työllisyyttä ja kasvua
Raskaan kaluston ja jakeluautojen sähköistäminen vaatii valtavia investointeja. Pienille kuljetusyrityksille, urakoitsijoille ja paikallisille palveluntarjoajille täyssähköisen kuorma-auton hankinta on kallis ja usein tällä hetkellä kohtuuton vaatimus.
Kun kaupunki asettaa liikkumiselle aluerajoituksia, se ei taio markkinoille edullista ja toimintavarmaa sähköistä kalustoa. Sen sijaan se
Aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia yrityksille, jotka joutuvat joko investoimaan ennenaikaisesti tai luopumaan keikoista kyseisillä alueilla.
Toimii tulppana työllistämiselle ja investoinneille, kun yritysten resurssit kuluvat sääntelyn täyttämiseen toiminnan kehittämisen ja uusien tekijöiden palkkaamisen sijaan.
Nostaa loppuasiakkaan hintoja, sillä kohonneet kuljetuskustannukset siirtyvät väistämättä espoolaisten asukkaiden ja paikallisten yritysten maksettavaksi.
Kieltojen sijaan kannustimia ja omaa vastuunkantoa
Jos Espoo haluaa vauhdittaa vihreää siirtymää, kaupungin tulisi aloittaa omasta tontistaan eikä ryhtyä vaikeuttamaan elinkeinonharjoittajien arkea pakotteilla.
Kaupungin oman kaluston uusiminen: Espoo voi näyttää esimerkkiä ja korvata omat hankintansa ja ajoneuvonsa päästöttömillä vaihtoehdoilla sitä mukaa kuin se on taloudellisesti järkevää.
Porkkanoita kilpailutuksiin: Kieltojen ja sulkujen sijaan kaupunki voi antaa julkisissa hankinnoissaan lisäpisteitä vähäpäästöisestä tai päästöttömästä kalustosta. Näin markkinoille luodaan luonnollinen kannustin kehittyä ilman, että suljetaan ovia perinteisellä kalustolla ajavilta toimijoilta.
Ilmastotoimien on oltava mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan merkityksellisiä. Yksittäisten kortteleiden tai kaupunginosien nollapäästövyöhykkeet siirtävät vain liikennettä toisaalle ja lisäävät byrokratiaa.
Elinvoimainen kaupunki rakentuu työlle, yrittämiselle ja toimeentulolle. Pidetään huolta siitä, että Espoo on jatkossakin paikka, jossa yrittäjällä on tilaa toimia ja työllistää – ilman turhia kieltoja.
Heidi Mannelin, kansanedustajaehdokas
