Espoon kotisivujen mukaan Espoo on inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen ja että Espoota kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi ja että Espoo on oikeudenmukainen.
Näin toimittiinkin 2000-luvun alussa, jolloin Etelä-Espoon yleiskaavan valmistelutyön aikana pidettyjen asukastyöpajojen lopputulokset otettiin hyvin huomioon. Iivisniemi-Kaitaan 1700 lisäasukkaan määrä tuntui sopivalta ja inhimilliseltä. Ja silloin kaikilla suuralueilla oli alueneuvottelukunnat.
Sitten kaikki muuttui. Kaupunginhallitus päätti, että unohdetaan nuo asukkaiden kanssa sovitut lisäasukasmäärät Kaitaalle. Me määräämme, että sinne pitää sijoittaa nykyisten 3200 asukkaan lisäksi 6000 uutta asukasta ja tästä ei neuvotella asukkaiden kanssa.
Asukkaille järjestettiin työpajoja, joissa karttojen äärellä pohdittiin, että mihin sijoittaisimme lisää asuntoja ja työpaikkoja niin, että alueen tärkeät luontokohteet voidaan säilyttää ja että muutoksen jälkeen nykyisetkin asukkaat viihtyisivät kotikonnuillaan. Näkemyksemme erosi suuresti 6000 lisäasukkaan tavoitteesta.
Osayleiskaavassa luvataan parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Meillä nykyisillä asukkailla on kyllä aivan päinvastainen näkemys. Kaitaan metroasema ja uudet kerrostaloalueet eivät varmasti paranna turvallisuutta, päinvastoin todennäköisesti heikentävät turvallisuutta.
Tällä hetkellä yhteisöllisyys on hyvää luokkaa: Täällä asuu Iivisniemen kerrostaloissa ja alueen omakotitaloissa runsaasti toisen ja kolmannen polven iikkarilaisia, käydään päiväkodeissa, alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa omalla alueella samojen lasten ja nuorten kanssa. Pelataan futista alueen omassa seurassa. On lasten Joulupolkua ja jumppaa. Käydään pienestä lähtien retkillä Hannusmetsässä, Asukkaat eivät voi millään ymmärtää, että asukasmäärän kolminkertaistaminen voisi parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.
Seppo Salo
Kaitaa
Espoo