Sielunmaisemani koostuu maalaismaisemasta eli Bondaksen kartanon pelloista ja karjasta sekä metsän siimeksessä sijaitsevista kesämökeistä ja ennen kaikkea Hannusjärvestä ja sen länsipäästä avautuvasta kulttuurimaisemasta, joka on säilynyt samanlaisena 1930-luvulta lähtien. Sielunmaisemani täydentyi sittemmin omakotitaloilla.
Moni Kaitaantietä Soukkaan ja Suvisaaristoon ajava on todennut, että kun he ajavat Hannusjärven ohitse, niin jokin sydämessä läikähtää. Mitkä ovat tunteet jatkossa, kun heti järvimaiseman jälkeen saavut tiepätkälle, jossa molemmin puolin on tiiviisti korkeita kerrostaloja. Muuttuuko hyvä tunne suuttumukseksi.
Iivisniemi-Kaitaa-seura kysyi vuonna 2001 ”Miksi kotinne on Kaitaalla?” Kolme tärkeintä syytä olivat rauhallinen asuinympäristö, luonnonläheisyys, meren läheisyys. ”Miksi muuttaisitte pois?” Tärkeimmät syyt olivat: alueen luonne muuttuu, tiivistäminen, viheralueet/luonto tuhotaan.
Suur-Espoonlahden alueneuvottelukunnan toteuttaman vastaavanlaisen kyselyn mukaan 2004 (n. 1 000 vastausta) kaikissa kaupunginosissa ylivoimaiseksi ykköseksi nousi rauhallinen/turvallinen ympäristö, toiseksi useimmin oli mainittu luonto, luonnonläheisyys ja meri.
Näiden kyselyjen perusteella laajalla rintamalla alueneuvottelukunta totesi: ei metroa, kyllä pikaratikka.
Viestitimme virkamiehille ja poliittisille päättäjille, että metroasemien lähelle todennäköisesti tulee liian tiivistä ja korkeaa rakentamista, joka muuttaa kotiseutuamme niin, että emme enää halua asua täällä.
Nyt sitten pelkään, että Kaitaan metroaseman läheisyyteen kaavoitetaan liian korkeita kerrostaloja ja ne hajottavat palasiksi minun sielunmaisemani ja Hannusjärven kulttuurimaiseman.
Olin elämäni ensimmäiset viikot sotaa paossa äitini isovanhempien kesämökillä Nurmijärven Perttulassa, ajavatko nyt nämä kerrostalot minut loppuelämäkseni pakoon sinne Nurmijärvelle?
Seppo Salo , Hannusjärvi, Espoo
Länsiväylä mielipide: https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3179479