Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.5.2022 käsiteltiin mm. vuoden 2021 arviointikertomusta. Keskustan ryhmäpuheenvuoro arviointikertomukseen liittyen alla.
Arviointikertomus sisältää useita tärkeitä havaintoja ja suuria kysymyksiä, jotka on tarpeen ottaa huomioon nykyisessä ja tulevassa toiminnassa.
Kuten moneen kertaan täälläkin on nostettu esille, mittareiden ja arviointikriteereiden on oltava konkreettisia. Arviointikertomuksen perusteella herää kysymys, pyritäänkö viime vuonna toteutetuilla toimenpiteillä oikeasti parantamaan kaupungin toimintaa? Muistutamme, että toimintaa voi muuttaa jo arviointikauden aikana, mikäli huomataan, että ollaan menossa metsään. Ei pelkästään riitä, että jälkeenpäin raportoidaan, kuinka vuosi meni.
Tarkastuslautakunnan arvion ja tilinpäätöstietojen perusteella todettuja puutteita ja kehityskohtia täytyy jatkossakin ottaa huomioon ja parantaa toimintaa. Varsinkin, jos määritetyillä tavoitteilla pyritään vaikuttavuuteen.
Arviointikertomuksessa nostetaan esille, että talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet eivät saa tarkoittaa peruspalveluiden heikennyksiä.
Alkukesästä päivitettäväksi tulevassa taloudellinen ja kestävä Espoo -ohjelmassa meidän tuleekin pystyä saamaan askelmerkit kaupungin talouden saattamiseksi kestävään tasapainoon toimenpiteillä, jotka turvaavat ennen kaikkea espoolaisten peruspalvelut.
Huomionarvoista on, että Espoon rahastosijoittaminen on selvästi suurempaa kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa. Viime vuonna rahastot tuottivat hyvin, varsinkin suurin rahasto, mutta, sijoittamisessa on tietysti aina riski, joka on saattanut realisoitua tänä keväänä.
Vuonna 2021 peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto oli noin 66 miljoonaa, josta ainoastaan vain 15 miljoonaa tuloutettiin kaupungin kassaan. Ymmärrämme, että ei ole tarkoituksenmukaista koskea varsinaiseen pääomaan, mutta tuottoja voisi käyttää enemmän myös kaupungin peruspalvelujen turvaamiseen. Ovathan ne olleet jopa suuremmat kuin Take-ohjelmalla tavoiteltavat säästöt.
Tarkastuskertomuksessa tarkastuslautakunta edellyttää, että asuntotuotanto on monipuolista. Espooseen tarvitaan erikokoisia asuntoja, kuten myös monipuolisesti erilaisia omistusmuotoja. Asuntotuotannolla on merkitystä myös työvoiman saatavuuteen. Voisiko edullisten työsuhdeasuntojen tarjoaminen lisätä Espoon houkuttelevuutta työnantajana esimerkiksi varhaiskasvatus- ja sosiaalialoilla?
Yleisesti Espoossa on ollut paljon puhetta vanhojen asuinalueiden tiivistämisestä. Keskusta pitää tärkeänä, että nykyisten asukkaiden mielipiteitä kuullaan, eikä asuinalueiden viihtyisyyttä tuhota liialla rakentamisella. Kaavoituksessa ja rakentamisessa olisi pyrittävä säilyttämään lähiluontoa asukkaille mahdollisimman paljon, nykyistä enemmän. Tämä on tärkeää erityisesti varttuneelle väelle ja lapsille. Kaikki kun eivät voi lähteä retkeilemään Nuuksioon, eikä Nuuksion kuormittuneet pysäköintialueet sitä kestäisikään.
Keskusta pitää huolestuttavana, että vuoden 2021 lopussa Espoo-konsernin lainakanta asukasta kohti oli peräti 15 200 euroa. Lisäksi vuokra- ja leasingvastuut kasvavat vuosittain ja verovaroillahan nekin on maksettava. Esimerkiksi elinkaarimallilla toteutettavat koulu- ja päiväkotitilat kuuluvat näihin. Toivomme, että kaupungilta ja meiltä päättäjiltä löytyy rohkeutta ottaa oppia tarkastuskertomuksen havainnoista kuluvalle vuodelle ja pitkälle eteenpäin.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron piti varavaltuutettu Tommi Halkosaari.
Tapiola saa pitkän tauon jälkeen uimahallinsa 2025, valtuusto hyväksyi sen remonttisuunnitelman
Valtuutettu Sara Saramäki avaa ajatuksiamme Tapiolan uimahallin kohtaloon liittyen:
Tässä asiassa ei ollut kuin huonoja vaihtoehtoja. Ykkösvaihtoehtona selvitettiin kyllä sitä, että olisi räjäytetty tämä ja rakennettu uusi vaikka samalla arkkitehtonisella mallilla, mutta täysin uusin teknologioin. Ei käynyt Museovirastolle. Sitten yritettiin kaavoittaa uusi uimahalli jonnekin muualle Tapiolaan, mutta siinäkin tyssäsi Tapiolan suojelukaavaan ja siihen, että "tyhjät" tontit on jo kaavoitettu asumiseen tms.
Nyt jäljellä oli vain tämä vaihtoehto, että puretaan niin paljon kuin voidaan ja korjataan tyyliin 90 % korjausasteella tämä halli, jota ei edes saa laajentaa rakennuksen suojelukaavan ja Tapiolan keskustan suojelukaavojen takia. Eli tiedetään jo nyt, että tämä on tarpeisiin nähden liian pieni.
Ja viimeinen vaihtoehto olisi ollut, että Tapiola jää kokonaan ilman uimahallia. Sitä pidettiin huonoimpana mahdollisena vaihtoehtona, niin siksi päädyttiin tuohon överikorjaukseen. Ylipäätään Espoossa on väkilukuun ja tarpeisiin nähden liian vähän uimahallikapasiteettia, joten Tapiolan suuralueella on jatkossa järkevää olla edes jonkinlainen uimahalli.