Valtuusto käsitteli Espoon talouden tasapainotusta – Keskusta korosti kestävää taloutta ja lasten sekä nuorten palveluiden turvaamista

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan vuoden 2027 talousarvion sekä vuosien 2028–2029 taloussuunnitelman kehystä ja esitystä vuoden 2027 veroprosenteiksi. Keskeisenä osana kokonaisuutta oli valtuustoryhmien neuvottelema talouden tasapainotusohjelma, jolla Espoon taloutta sopeutetaan tulevina vuosina yli 220 miljoonalla eurolla.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron piti kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Halkosaari.

Talous tasapainoon ilman leikkauksia kouluihin

Keskusta pitää tärkeänä, että kaupungin taloutta vahvistetaan pitkäjänteisesti, mutta samalla pidetään kiinni Espoon strategisesta tavoitteesta olla lasten ja nuorten pääkaupunki.

Neuvottelutuloksen myötä kasvatuksen ja oppimisen toimiala säästyy laajoilta leikkauksilta. Koulu- ja kirjastoverkko säilyvät ennallaan, eikä päiväkoti- ja kouluhankkeita lykätä muista kuin teknisistä syistä.

– Kasvu on hyvä asia, mutta sen on oltava taloudellisesti kestävää. Muuten vaarana on, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään paljon vaikeampia päätöksiä kuin nyt, Halkosaari totesi ryhmäpuheenvuorossaan.

Keskusta piti myös tärkeänä sitä, ettei kuntaveroon koskettu vaikeassakaan taloustilanteessa.

– Monen espoolaisen arki on viime vuosina kallistunut merkittävästi, eikä kaupungin talouden tasapainottamista tule ensisijaisesti ratkaista tavallisten kuntalaisten verotusta kiristämällä, Halkosaari korosti.

Keskustan näkemyksen mukaan neuvottelutulos onnistuu yhdistämään kaksi tärkeää tavoitetta: kaupungin talouden vahvistamisen ja espoolaisille tärkeiden peruspalveluiden turvaamisen.

Tasapainotuksen toteutumista on seurattava aiempaa tarkemmin

Ryhmäpuheenvuorossaan Halkosaari nosti esiin myös tarpeen parantaa sovittujen säästötoimenpiteiden seurantaa.

Keskustan mukaan aiempien valtuustokausien talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden toteutumisen seuranta on jäänyt liian väljäksi.

– Nyt sovittujen toimenpiteiden toimeenpanoa on seurattava huomattavasti tarkemmin, jotta valtuusto saa säännöllisesti tiedon siitä, miten tavoitteet etenevät ja millaisia vaikutuksia niillä todella saavutetaan, Halkosaari totesi.

Valtuusto käsitteli kokouksessaan myös kaupungin talouden osavuosikatsausta, jossa tarkasteltiin kuluvan vuoden talouden ja toiminnan toteutumista.

Katse tulevaan

Keskustan mukaan talouden tasapainotusohjelma ei ole päätepiste, vaan lähtölaukaus tuleville vuosille.

Tavoitteena on turvata Espoon mahdollisuudet investoida kouluihin, päiväkoteihin, liikenteeseen ja kasvavan kaupungin palveluihin myös tulevaisuudessa – samalla kun kaupungin velkaantumista hillitään ja talouden kestävyydestä pidetään huolta.

Näin Espoo voi jatkossakin olla lasten ja nuorten pääkaupunki myös käytännön päätöksissä.

Postipuun kouluhankkeen yhteydessä keskustelua rakennusten ylläpidosta

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan myös Postipuun koulun hankesuunnitelman.

Kaupunginvaltuutettu Jussi Holma käytti asiasta puheenvuoron, jossa hän piti myönteisenä uusien kouluhankkeiden tyyppiratkaisujen hyödyntämistä. Tyyppiratkaisuilla voidaan nopeuttaa hankkeiden suunnittelua, parantaa laatua ja hillitä kustannuksia.

Samalla Holma muistutti kaupungin vastuusta huolehtia olemassa olevasta rakennuskannasta.

– Kaupungin rakentamat koulut ja muut julkiset rakennukset ovat mittavia investointeja, joiden käyttöiän turvaaminen edellyttää pitkäjänteistä kunnossapitoa. Jos ylläpidosta tingitään, seuraukset näkyvät myöhemmin kasvavina korjaus- ja uudisrakennuskustannuksina, Holma totesi.

Hän kiinnitti huomiota siihen, että Postipuun kouluhankkeen yhteydessä esitetään purettavaksi samalla alueella sijaitsevia rakennuksia vuosilta 1992, 2000 ja 2018.

Keskustan näkemyksen mukaan kaupungin tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota rakennusten ennakoivaan ylläpitoon, jotta espoolaisten verovaroilla rakennetut kiinteistöt palvelevat mahdollisimman pitkään.

Kaupunginvaltuuston kokouksesta 8.6.2026 raportoi Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Halkosaari

Ajatuksia koulukeskustelussa keväällä 2026

Espoo on ollut median otsikoissa nyt loppukeväästä eikä mitenkään erityisen positiivisessa valossa. Aloitankin tämän pohdintani toteamalla, että Espoossa on tänäkin vuonna tehty hyvää työtä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opinnoissa. Toimialan kaikki aikuiset opettajat, koulunkäynnin ohjaajat, rehtorit ja koulujen henkilöstö on urakan loppusuoralla. Kaikki eivät vielä aloita lomaa, mutta varmasti helpottaa jokaisella.

Koulujen ja varhaiskasvatuksen väkivaltakeskustelu on aiheellista eikä se saa unohtua kesän aikana. Vaikka media jättäisi kohuotsikot, kasvatuksen ammattilaiset eivät voi unohtaa. Itselleni nousi viikon aikana mieleen, että väkivalta ei vaikuta vain uhriin ja tekijään vaan myös niihin, jotka ovat väkivallan näkijöitä.

Jos ajatellaan vaikka ekaluokan opettajaa. Kokemukseni mukaan useimmat ekaluokkalaiset kiinnittyvät opettajaansa vahvasti. Hän on merkityksellinen aikuinen. Miltä ekaluokkalaisesta tuntuu, kun luokkatoveri potkii, puree, lyö tätä tärkeää aikuista? Vaikka opettajat ja ohjaajat pyrkivät poistumaan agressiivisen oppilaan kanssa ryhmästä, aina se ei ole mahdollista. Lapset siis altistuvat väkivallalle.

Lapsi purkaa väkivallalla pahaa oloaan, mutta se ei saa olla oikeutus. Emme voi sanoa, että ”Lapset nyt ovat sellaisia”. Lapset kasvavat isoiksi ja jos emme selkeästi osoita lapsille ja perheille, että koulussa ei hyväksytä aikuisiin tai toisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, edessämme on nykyistä suurempia ongelmia.

Mietin myös, kuinka tulee toimia väkivaltaisen tapauksen jälkeen. Kaupunki korostaa, että koulusta tulee tehdä väkivaltailmoitus järjestelmään. Tietysti pitää, mutta mitä muuta. Ilmoitus on lähinnä tilastointia varten, se ei sinällään johda mihinkään.

Sanoin toukokuun viimeisessä Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksessa, että ilmoitus jää huudoksi tuuleen, jos lähiesihenkilö ja kouluyhteisö ja huoltajat eivät reagoi. Uhria ei saa jättää yksin eikä auta sanoa ”Voi,voi, jaksatko jatkaa?”

Espoossa aloittaa ensi syksynä kaksi uutta kuntouttavaa pienryhmää, jossa on erityistä asiantuntemusta ja on hyvä, että apua on saatavissa lisää, mutta pahoin pelkään, että nekin ryhmät täyttyvät nopeasti.

Espoo lopetti nk. alueelliset erityisryhmät uuden oppimisen tuen tultua voimaan. Samalla viestitään, että kouluilla on vapaus perustaa koulun sisäisiä pienryhmiä. Toki on budjetin puitteissa. Valitettavasti rehtorien kokonaisbudjetti ei millään koululla kestä usean pienryhmän perustamista. Niinpä näistä koulun omista pienryhmistä tulee eri-ikäisten ja eri tavoin oireilevien lasten yhteisryhmiä.

Yhtenä ratkaisuna voitaisiin mielestäni perustaa samalla oppilaaksiottoalueella toimivien koulujen ”pienryhmärinkejä”. Kuvitellaan 3 koulua, joista jokaiseen tarvitaan pienryhmä ja sinne erityisluokanopettaja. Yhdellä koululla olisi oppimiseen erityistä tukea tarvitsevien lasten pienryhmä, toisella sosiaalisten ongelmien erityistä tukea tarvitsevien pienryhmä ja kolmannessa esim. kielellisten ongelmien pienryhmä. Tällä tavoin lapsi olisi lähellä kotia sijaitsevassa koulussa, mutta saisi samalla tarvitsemaansa erityistä tukea. Esitin tätä myös lautakunnassa, mutta minulle vastattiin ettei se ole uuden lain hengen mukaista. Miksi, sitä minun on vaikea ymmärtää, kun lapset eivät aina muutenkaan pääse lähikouluunsa oppilaita sijoitettaessa.

Kirjoituksesta tuli pitkä ja lopetankin lyhyesti. Ei kevättä ilman Suvivirsi-keskustelua. Perustuslakivaliokunnan päätös on selkeä. Suvivirsi voi kuulua koulun Kevätjuhlaan ja Opetushallitus on ohjeistanut, että huoltajille on ohjelmasta kerrottava etukäteen. Käsittääkseni Espoon koulutoimen johto on useiden vuosien ajan ohjeistanut toimimaan näin ja tätä ohjeistusta on syytä noudattaa.

Hyvää kesää kaikille varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskenteleville. Riemukasta kesälomaa!

Mielipide: Vermo voisi olla Espoon suuri mahdollisuus

Kuva: Tietoa Finland Oy

Kaikki tuntevat Olympiastadionin, se yhdistetään automaattisesti Suomen suurimpiin tapahtumiin ja kansainväliseen näkyvyyteen. Mutta jos kysyttäisiin pääkaupunkiseudun potentiaalisinta uutta olympiastadioniakin suurempaa suurtapahtuma-aluetta, tuskin Vermo tulisi ensimmäisenä mieleen kenellekään muulle kuin ravi-ihmisille. Juuri siksi Pro Vermo -keskustelua kannattaakin käydä nyt enemmän.

Pääkaupunkiseudulla järjestetään vuosittain valtava määrä konsertteja, festivaaleja ja muita suurtapahtumia, mutta niiden matkailulliset ja taloudelliset hyödyt keskittyvät edelleen vahvasti Helsinkiin. Espoolla olisi nyt mahdollisuus ottaa suurempi rooli ja rakentaa Vermosta pääkaupunkiseudun vetovoimaisin ulkotapahtuma-alue. Eikä Helsinkikään tässä häviäjäksi jäisi, sillä Espoosta ei löydy suurtapahtumien vaatimaa majoituskapasiteettia.

Vermon sijainti tekee siitä poikkeuksellisen houkuttelevan. Alue sijaitsee keskellä pääkaupunkiseutua erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella ja lähellä Leppävaaran palveluita. Tällaisia alueita on erittäin vähän. Samalla alueella on jo valmiiksi tapahtumatoimintaan soveltuva ympäristö ja infrastruktuuri.

Suuret tapahtumat eivät ole vain viihdettä. Ne tuovat matkailijoita, asiakkaita yrityksille ja näkyvyyttä koko kaupungille. Espoon kannalta kyse on myös kaupungin asemasta pääkaupunkiseudulla. Liian usein Espoo nähdään paikkana, josta matkustetaan Helsinkiin tapahtumiin. Vermo voisi kääntää asetelman osittain toisinpäin.

Keskustelussa on tärkeää huomioida myös lähialueiden asukkaiden huolet melusta. Huolia ei pidä vähätellä. Kyse ei olisi jatkuvasta festivaalialueesta, vaan melua aiheuttavia suuria tapahtumapäiviä voisi olla alkuun alle kymmenen vuodessa. Tapahtumia voidaan lisäksi ohjata aikarajoilla, melumääräyksillä ja toimivilla liikennejärjestelyillä. Yhdessä alueen asukkaiden kanssa on varmasti mahdollista löytää ratkaisu, joka vahvistaa merkittävästi Espoon elinvoimaa ja huomioi samalla asumisviihtyvyyden.

Espoossa puhutaan paljon elinvoimasta ja kasvusta. Vermossa nämä tavoitteet voisivat konkretisoitua tavalla, joka näkyisi koko Suomessa. Jos tätä mahdollisuutta ei uskalleta hyödyntää nyt, vastaavaa paikkaa ei pääkaupunkiseudulta helposti enää löydy. Tommi Halkosaari

Espoon kaupunginvaltuuttettu (kesk.)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 17.5.2026

https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/9450594