Puheenaiheet
 
  • Seppo Salo

Espoon kotisivujen mukaan Espoo on inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen ja että Espoota kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi ja että Espoo on oikeudenmukainen.


Näin toimittiinkin 2000-luvun alussa, jolloin Etelä-Espoon yleiskaavan valmistelutyön aikana pidettyjen asukastyöpajojen lopputulokset otettiin hyvin huomioon. Iivisniemi-Kaitaan 1700 lisäasukkaan määrä tuntui sopivalta ja inhimilliseltä. Ja silloin kaikilla suuralueilla oli alueneuvottelukunnat.


Sitten kaikki muuttui. Kaupunginhallitus päätti, että unohdetaan nuo asukkaiden kanssa sovitut lisäasukasmäärät Kaitaalle. Me määräämme, että sinne pitää sijoittaa nykyisten 3200 asukkaan lisäksi 6000 uutta asukasta ja tästä ei neuvotella asukkaiden kanssa.


Asukkaille järjestettiin työpajoja, joissa karttojen äärellä pohdittiin, että mihin sijoittaisimme lisää asuntoja ja työpaikkoja niin, että alueen tärkeät luontokohteet voidaan säilyttää ja että muutoksen jälkeen nykyisetkin asukkaat viihtyisivät kotikonnuillaan. Näkemyksemme erosi suuresti 6000 lisäasukkaan tavoitteesta.


Osayleiskaavassa luvataan parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Meillä nykyisillä asukkailla on kyllä aivan päinvastainen näkemys. Kaitaan metroasema ja uudet kerrostaloalueet eivät varmasti paranna turvallisuutta, päinvastoin todennäköisesti heikentävät turvallisuutta.


Tällä hetkellä yhteisöllisyys on hyvää luokkaa: Täällä asuu Iivisniemen kerrostaloissa ja alueen omakotitaloissa runsaasti toisen ja kolmannen polven iikkarilaisia, käydään päiväkodeissa, alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa omalla alueella samojen lasten ja nuorten kanssa. Pelataan futista alueen omassa seurassa. On lasten Joulupolkua ja jumppaa. Käydään pienestä lähtien retkillä Hannusmetsässä, Asukkaat eivät voi millään ymmärtää, että asukasmäärän kolminkertaistaminen voisi parantaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.


Seppo Salo

Kaitaa

Espoo

  • Linda Kupila

Koulujen pihoja tulisi parantaa ja niihin tulisi kunnolla panostaa. Virikkeellinen koulun piha aktivoi lapsia ja nuoria liikkumaan, harjoituttaa motorisia taitoja, opettaa havainnoimaan ympäristöä ja mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä eri oppilaiden välillä.


Lasten ja nuorten tulisi fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan liikkua 1–2 tuntia päivässä. Liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan koostua esimerkiksi 10–15 minuutin liikuntahetkistä. Välitunneille olisi tärkeää mahdollistaa tällaisia hetkiä, sillä tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista, ja vain joka kymmenes 15-vuotias saavutti liikuntasuosituksen (LIITU 2018). Sen lisäksi ruutuaika ja paikallaan olo on lisääntynyt.


Tiedämme, että varhain opittu myönteinen suhtautuminen liikuntaan kantaa aikuisiälle asti ja auttaa omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Se on tärkeää, sillä liikunta vahvistaa lihaksistoa ja luustoa, kehittää aerobista kestävyyttä, parantaa tasapainoa, koordinaatiota, nopeutta ja ketteryyttä, ehkäisee sairauksia, virkistää mieltä, antaa iloa, edistää minäkuvaa, kehittää vuorovaikutustaitoja, auttaa oppimisessa ja niin edespäin.


Koulujen pihojen ei kuitenkaan tulisi olla pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuja, vaan niistä voitaisiin tehdä koko kaupungin lähiliikuntapaikkoja. Koulut ovat kaikille asukkaille helposti saavutettavia, sillä niitä löytyy jokaiselta Espoon asuinalueelta. Pihoilla voisi olla esimerkiksi skeittauspaikka, ulkokuntosali, ministadion, tasapainoratoja, keinuja ja sellaisia asioita, jotka innostavat kaikenikäisiä liikkumaan matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi tasapainoa harjoituttava rata olisi erittäin tärkeä myös ikäihmisille liikkumiskyvyn parantamiseksi ja kaatumisten ennaltaehkäisyksi. Kouluaikana pihat olisivat tietenkin vain koululaisten käytössä, mutta kouluajan ulkopuolella se olisi helposti saavutettava liikuntapaikka, jonka ideointiin pitäisi osallistaa niin oppilaat kuin muutkin asukkaat. Panostamalla koulujen pihoihin mahdollistamme kaupunkilaisten liikkumisen ja tuomme lisää energiaa Espooseen.


Linda Kupila (kesk. kuntavaaliehdokas)

liikuntatieteiden maisteri,

liikunnan ja terveys-tiedon opettaja,

fysioterapeutti (AMK)


Länsiväylä mielipide: https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3849348

Päivitetty: helmi 25

Espoolaiset ovat saaneet tänä vuonna nauttia kunnon talviolosuhteista. Erityisesti koronapandemian vuoksi on ollut hienoa, että kaupunki on ylläpitänyt espoolaisille erinomaisia ulkoliikuntapalveluita. Sisäharrastukset ovat olleet tauolla, mutta ulkona on voinut liikkua turvaväleistä huolehtien. Olemme päässeet nauttimaan niin hiihtolenkeistä upeilla laduilla kuin riemukkaista luisteluhetkistä ulkokentillä ympäri Espoota.


Espoon luistelukenttien jäädytystä jatketaan nykysuunnitelmien mukaan helmikuun loppuun asti. Tämän jälkeen kenttiä hoidetaan vain auraamalla maaliskuun puoleenväliin saakka. Jos sää sallii ja talviset olosuhteet jatkuvat vielä helmikuun jälkeen, innokkaita luistelijoita riittäisi varmasti. Jos luistelukenttiä ei enää jäädytetä, kenttien kunto heikkenee runsaan käytön myötä.


Hiihtolatujakin ajetaan niin kauan, kuin sää sen sallii. Luistelukenttiä tulisi kohdella samalla lailla. Espoossa on n. 80 luistelukenttää, eli kaupunki voisi tehdä alueellisesti kattavan kunnossapitosuunnitelman ja jatkaa edes osan niistä jäädytystä, jos resurssit eivät riitä koko kenttäverkoston ylläpitoon.


Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo jatkaa luistelukenttien jäädytystä kevättalvella niin kauan, kuin talvisia olosuhteita riittää, eli tarvittaessa myös helmikuun jälkeen.


Espoossa 15.2.2021


Sara Saramäki

Varavaltuutettu (kesk.)

Latokaski-seuran hallituksen jäsen

Espoon Keskusta

  • Instagram
  • Facebook

©2020 Espoon Keskusta