VUOSIKOKOUKSEN KANNANOTTO

Kokousväkeä

Keskustan Espoon kuntayhdistyksen vuosikokous pidettiin 17.3.2026. Kokouksen poliittisessa

keskustelussa käsiteltiin Suomen ja Espoon taloudellista tilannetta, kuntien ja hyvinvointialueiden

perustehtäviä ja julkisuudessa käytävää keskustelua säästöistä ja leikkauksista.

Onko säästäminen ja leikkaaminen kuntien ja hyvinvointialueiden tärkein tehtävä?

Ei, sillä kunnat ja hyvinvointialueet toteuttavat käytännössä Suomen perustuslain velvoitteita, joita

ovat hyvinvoinnin edistäminen, perusoikeuksien turvaaminen ja yhdenvertaiset palvelut.

Kokouksessa oltiin vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunnan on kyettävä taloudellisuuteen. Julkista

taloutta on hoidettava vastuullisesti, velkaantumista on hillittävä ja menoja on tarkasteltava

kriittisesti. Espoossa peruskaupungin ja kaupunkikonsernin velkamäärä on suuri ja kasvavan kaupungin tarpeet ylittävät tulorahoituksen. Kevään aikana poliittiset ryhmät käyvät neuvotteluja kymmenien miljoonien sopeutuksista. Juuri nyt tarvitaan keskustelua asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Taloudellisuus ja sopeuttaminen ei saa tarkoittaa säästämistä hinnalla millä hyvänsä. Jokaisella on

oikeus saada hoitoa ajoissa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kunnolliseen koulutukseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen työntekijöitä on kuultava uudistuksia tehtäessä,

koska heillä on käytännön tietoa toimenpiteiden vaikutuksista.

Vuosikokouksen osanottajat toivat esille, että on tärkeää saada aikaan yritteliäisyyttä ja

taloudellista kasvua. Espookin voisi tukea yksinyrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä nykyistä

enemmän, koska ne työllistävät. Työllistyminen vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi

nuoret uskaltavat ostaa ensiasunnon ja eläkeläiset kuluttaa enemmän vaikka matkailuun

kotimaassa, jos saamme aikaan kirkkaamman näköalan tulevaisuuteen.

Keskustan Espoon kuntayhdistys ry

Valtuustoaloite: Espoolle laadittava tekoälystrategia tuottavuuden ja palvelujen parantamiseksi

Espoon kaupungin talous on pitkään kehittynyt kestämättömään suuntaan. Väestön kasvu lisää menoja ja investointitarpeita ilman, että tulopohja vahvistuu samassa tahdissa. Tässä tilanteessa tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata.

Olen jättänyt valtuustossa 23.3.2026 aloitteen, jossa esitän tekoälystrategian laatimista Espoolle. Aloite sai poikkeuksellisen laajan kannatuksen valtuutettujen keskuudessa, kun lähes puolet valtuustosta allekirjoitti aloitteen.

Espoo ei voi jäädä sivustaseuraajaksi

Elämme parhaillaan teknologista murrosta, jossa tekoäly muuttaa nopeasti työn tekemistä, Organisaatioita ja koko yhteiskuntaa. Yrityksissä tekoälyä hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi tiedonhaussa, analytiikassa, asiakaspalvelussa ja rutiinitehtävien automatisoinnissa. Tämä vapauttaa työaikaa hallinnollisista tehtävistä tuottavampaan työhön.

“Espoo ei voi jäädä sivustaseuraajaksi teknologisessa murroksessa. Meidän on hyödynnettävä tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, jotta voimme parantaa tuottavuutta ja turvata palvelut myös tulevaisuudessa.”

Myös kaupungin on pysyttävä kehityksessä mukana. Tuottavuus ei parane ilman toimintatapojen uudistamista, eikä Espoo voi jäädä sivustaseuraajaksi.

Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain yksittäisten työvaiheiden tehostamista, vaan mahdollisuus rakentaa palveluprosesseja uudelleen – nopeammiksi, sujuvammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Esimerkiksi lupaprosesseissa käsittelyaikoja voidaan lyhentää merkittävästi, kun tietoa hyödynnetään älykkäästi ja automatisoidusti.

Espoo profiloituu edelläkävijäkaupunkina, mutta tekoälyä ei tällä hetkellä käsitellä strategisella tasolla Espoo-tarinassa. Tämä on selkeä puute tilanteessa, jossa teknologinen kehitys etenee nopeasti.

Aloitteessani esitän, että Espoo laatii tekoälystrategian tai vastaavan linjauksen, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta, sujuvoittaa palveluja, tukea päätöksentekoa ja vahvistaa henkilöstön osaamista. Samalla on varmistettava tekoälyn vastuullinen käyttö.

Tavoitteena on selkeä: parantaa tuottavuutta, hillitä kustannusten kasvua ja parantaa samanaikaisesti palveluiden laatua ja saavutettavuutta.

Jussi Holma

Kaupunginvaltuutettu, Kesk.

Talouden suunta, kestävä kasvu ja arjen ääni esillä valtuustossa

Espoon kaupunginvaltuusto kokoontui tänään käsittelemään kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Kokousta edelsi valtuuston talousseminaari, jossa pohjustettiin keväällä käynnistyviä neuvotteluja kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Espoo-tarinan mukaiset taloustavoitteet edellyttävät noin 220 miljoonan euron tasapainotusta tulevalla suunnitelmakaudella. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 70 miljoonan euron vuosittaisia toimia vuosina 2027–2029. Keskustan valtuustoryhmässä pidämme tärkeänä, että ratkaisuissa keskitytään pysyvästi tulojen ja menojen tasapainoa parantaviin toimiin – ei lyhytnäköisiin leikkauksiin tai taskusta toiseen kikkailuihin, jotka heikentävät arjen palveluita.

Talouden tasapainottaminen ei saa tarkoittaa sitä, että lapsiperheiden palveluista, varhaiskasvatuksesta tai lähikouluista tingitään. Arjen sujuvuus, toimivat lähipalvelut ja turvallinen kasvuympäristö ovat Espoon tulevaisuuden perusta.

Aiemmista ohjelmista on myös opittava. Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman (TakE) päättyessä on syytä tunnistaa, että kaikki tavoitteet eivät toteutuneet toivotusti. Säästöjä on syntynyt, mutta samanaikaisesti menot ovat kasvaneet muualla. Tulevissa neuvotteluissa on vältettävä samat virheet ja keskityttävä vaikuttaviin ratkaisuihin.

Kasvu vaatii tasapainoa ja suunnitelmallisuutta

Ennen valtuuston kokousta saatiin katsaus myös Espoon yleiskaava 2060 -työhön, joka ohjaa kaupungin kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Espoon väestön ennakoidaan kasvavan yli 500 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä.

Pidämme tärkeänä, että kasvu toteutetaan hallitusti ja alueiden omaleimaisuutta kunnioittaen:

• kaupunkirakenne tukeutuu viiteen vahvaan keskukseen

• raideverkkoa kehitetään suunnitelmallisesti

• asuminen tiivistyy kestävällä tavalla hyvien yhteyksien varrelle

• lähiluonto ja viherverkosto säilyvät ja vahvistuvat

Espoon tulee kasvaa kerroksellisesti, ei repivästi. Jokaisella alueella on oma luonteensa, jota tulee vaalia – tämä on myös Keskustalle tärkeä lähtökohta.

Ikääntyneiden ääni paremmin kuuluviin

Valtuusto käsitteli varsinaisessa kokouksessaan Espoon hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2026–2029. Katsomme, että ikääntyneiden espoolaisten näkemykset tulee huomioida nykyistä paremmin päätöksenteossa.

Olemme nostaneet esiin, että vanhusneuvoston edustajia kuullaan järjestelmällisesti lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa aina silloin, kun käsitellään ikääntyneitä koskevia asioita. Tämä on konkreettinen tapa vahvistaa osallisuutta ja varmistaa, että päätökset pohjautuvat ihmisten arkeen – ei vain paperiin.

Länsirata jakoi näkemyksiä

Valtuusto käsitteli kuntalaisaloitetta Espoon vetäytymisestä Länsirata-hankkeesta. Keskustan valtuustoryhmä jakautui asiassa, kuten aiemmassakin käsittelyssä.

Äänestin itse hanketta vastaan. Näen tärkeänä, että investoinneissa pidetään järki mukana ja varmistetaan, että espoolaisten kannalta keskeiset arjen hankkeet etenevät.

Merellinen Espoo ja matkailun kasvu

Kokouksessa käsiteltiin myös useita valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä. Valtuutettu Jussi Holma korosti puheenvuorossaan matkailutulojen kasvattamiseen liittyen Espoon merellisyyden merkitystä.

Holman mukaan merellinen Espoo on yksi kaupungin suurimmista, vielä osin hyödyntämättömistä vahvuuksista. Saaristo, rannat ja merelliset palvelut tarjoavat merkittävää potentiaalia matkailun kasvulle. Espoosta pitää tehdä paikka, jonne tullaan kaikista itämeren maista ja kaupungeista.

Pidän tätä näkökulmaa erittäin tärkeänä. Espoon vahvuudet löytyvät omaleimaisuudesta – merellisyydestä, luonnosta, yrittäjyydestä ja toimivasta arjesta. Näiden varaan rakentuu myös kestävä elinvoima ja uudet työpaikat.