Puheenaiheet
 
  • Linda Kupila

Koulujen pihoja tulisi parantaa ja niihin tulisi kunnolla panostaa. Virikkeellinen koulun piha aktivoi lapsia ja nuoria liikkumaan, harjoituttaa motorisia taitoja, opettaa havainnoimaan ympäristöä ja mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä eri oppilaiden välillä.


Lasten ja nuorten tulisi fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan liikkua 1–2 tuntia päivässä. Liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan koostua esimerkiksi 10–15 minuutin liikuntahetkistä. Välitunneille olisi tärkeää mahdollistaa tällaisia hetkiä, sillä tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista, ja vain joka kymmenes 15-vuotias saavutti liikuntasuosituksen (LIITU 2018). Sen lisäksi ruutuaika ja paikallaan olo on lisääntynyt.


Tiedämme, että varhain opittu myönteinen suhtautuminen liikuntaan kantaa aikuisiälle asti ja auttaa omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Se on tärkeää, sillä liikunta vahvistaa lihaksistoa ja luustoa, kehittää aerobista kestävyyttä, parantaa tasapainoa, koordinaatiota, nopeutta ja ketteryyttä, ehkäisee sairauksia, virkistää mieltä, antaa iloa, edistää minäkuvaa, kehittää vuorovaikutustaitoja, auttaa oppimisessa ja niin edespäin.


Koulujen pihojen ei kuitenkaan tulisi olla pelkästään lapsille ja nuorille suunnattuja, vaan niistä voitaisiin tehdä koko kaupungin lähiliikuntapaikkoja. Koulut ovat kaikille asukkaille helposti saavutettavia, sillä niitä löytyy jokaiselta Espoon asuinalueelta. Pihoilla voisi olla esimerkiksi skeittauspaikka, ulkokuntosali, ministadion, tasapainoratoja, keinuja ja sellaisia asioita, jotka innostavat kaikenikäisiä liikkumaan matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi tasapainoa harjoituttava rata olisi erittäin tärkeä myös ikäihmisille liikkumiskyvyn parantamiseksi ja kaatumisten ennaltaehkäisyksi. Kouluaikana pihat olisivat tietenkin vain koululaisten käytössä, mutta kouluajan ulkopuolella se olisi helposti saavutettava liikuntapaikka, jonka ideointiin pitäisi osallistaa niin oppilaat kuin muutkin asukkaat. Panostamalla koulujen pihoihin mahdollistamme kaupunkilaisten liikkumisen ja tuomme lisää energiaa Espooseen.


Linda Kupila (kesk. kuntavaaliehdokas)

liikuntatieteiden maisteri,

liikunnan ja terveys-tiedon opettaja,

fysioterapeutti (AMK)


Länsiväylä mielipide: https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3849348

Päivitetty: helmi 25

Espoolaiset ovat saaneet tänä vuonna nauttia kunnon talviolosuhteista. Erityisesti koronapandemian vuoksi on ollut hienoa, että kaupunki on ylläpitänyt espoolaisille erinomaisia ulkoliikuntapalveluita. Sisäharrastukset ovat olleet tauolla, mutta ulkona on voinut liikkua turvaväleistä huolehtien. Olemme päässeet nauttimaan niin hiihtolenkeistä upeilla laduilla kuin riemukkaista luisteluhetkistä ulkokentillä ympäri Espoota.


Espoon luistelukenttien jäädytystä jatketaan nykysuunnitelmien mukaan helmikuun loppuun asti. Tämän jälkeen kenttiä hoidetaan vain auraamalla maaliskuun puoleenväliin saakka. Jos sää sallii ja talviset olosuhteet jatkuvat vielä helmikuun jälkeen, innokkaita luistelijoita riittäisi varmasti. Jos luistelukenttiä ei enää jäädytetä, kenttien kunto heikkenee runsaan käytön myötä.


Hiihtolatujakin ajetaan niin kauan, kuin sää sen sallii. Luistelukenttiä tulisi kohdella samalla lailla. Espoossa on n. 80 luistelukenttää, eli kaupunki voisi tehdä alueellisesti kattavan kunnossapitosuunnitelman ja jatkaa edes osan niistä jäädytystä, jos resurssit eivät riitä koko kenttäverkoston ylläpitoon.


Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo jatkaa luistelukenttien jäädytystä kevättalvella niin kauan, kuin talvisia olosuhteita riittää, eli tarvittaessa myös helmikuun jälkeen.


Espoossa 15.2.2021


Sara Saramäki

Varavaltuutettu (kesk.)

Latokaski-seuran hallituksen jäsen


Espoon kaupunginhallitus kehotti tammikuussa terveystointa tekemään selvityksen Suur-Leppävaaran alueen terveyspalveluista tulevaisuudessa. Lähes vuosi siinä meni ja varsinkin Viherlaaksossa selvitystä oli odotettu innokkaasti. Selvityksen tarve syntyi Viherlaakson terveysaseman siirtyessä väistöön Kiloon. Siirto merkitsi koko yli 19 000 asukkaan jäämistä ilman lähipalveluja.


Niinhän siinä kävi kuin pelättiin. Selvitys ei tuonut mitään selvyyttä Viherlaakson alueen palveluista.

Selvitykseen liittyi kysely, jonka terveystoimi oli tilannut Taloustutkimukselta loka-marraskuussa 2020. Kyselyssä palveluiden tarjoamisesta kysyttiin 502 asukkaalta ja lisäksi puhelimitse syvähaastattelulla 14 asukkaalta. Selvityksessä ei kerrota, kuinka moni vastaajista oli Viherlaakson palvelualueelta, siis Viherlaaksosta, Lippajärveltä, Laaksolahdesta tai Lähderannasta. Samoin taustatekijöistä jää kertomatta vastaajien ikäjakauma.


Kysely oli laadittu niin, että laajan palvelutarjonnan sotekeskus, joka kuvauksen mukaan on auki lähes aina, saadaan vaikuttamaan erittäin positiiviselta vaihtoehdolta. Lähipalvelut kuvataan suppeiksi ja rajallisesti auki oleviksi.


Toiseksi kyselyn tulkinnan mukaan jopa Viherlaakson alueen +65-asukkaat kannattavat yhtä sote-keskusta, vaikka sinne olisi pitempi matka. Haluaisin tietää, osallistuiko kyselyyn todellakin tilastollisesti riittävä määrä Viherlaakson yli 65-vuotiaita asukkaita. Alueen Facebook-ryhmässä käydyn keskustelun mukaan näin ei todellakaan ollut.


Kolmanneksi ilmeisesti korkeimman hyväksymispistemäärän kyselyssä saa vaihtoehto: ”Suur-Leppävaaran alueella olisi muutamia eri asiakasryhmien palvelutarpeeseen suunnattuja laajan palveluvalikoiman toimipisteitä.” Viherlaakson väistöön siirretyllä terveysasemalla oli varsin laaja palvelutarjonta. Siellä oli terveyskeskus, Hus-laboratorio ja kotipalvelun toimipiste. Miksi sellaista ei voisi jatkossakin alueella olla? Leppävaaran alueella terveyspalvelut ovat jo nykyisin pahasti ruuhkautuneet. Onko palvelujen keskittäminen paras tae sujuvasta palvelusta?


Onko niin, että Espoon viiden kaupunkikeskuksen korostaminen johtaa palvelujen alasajoon viihtyisissä perinteikkäissä lähiöissä?


Aili Pesonen

sihteeri

Viherlaaksolaiset ry


Länsiväylä mielipide: https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3203682

Espoon Keskusta

  • Instagram
  • Facebook

©2020 Espoon Keskusta