Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan loppuvuoden 2025 kuulumisia

Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on kokoontunut syksyn aikana

kuukausittain. Syys-lokakuun kokousten jälkeen (joista kerroin kuulumisia edellisessä

kirjoituksessani: Päivi Jouttimäen terveiset Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnasta)

on kokoonnuttu vielä 18.11.2025 ja 2.12.2025. Olen osallistunut syyskauden kaikkiin

kokouksiin. Toimikunnan syyskausi on mielestäni, näin ensikertalaisena

luottamushenkilönä, ollut hyvinkin aktiivinen ja toimelias. Toimikunnassa on ollut aktiivista

keskustelua monista asioista hyvässä hengessä. Toimikunnan nimissä on syksyllä tehty jo

muutamia lausuntojakin, mm. erityisryhmien uima- ja kuntosalirannekkeen uudistukseen

sekä Espoo-tarinaan liittyen.

Marraskuun kokouksessa 18.11.2025 toimikunnalle esiteltiin tilannekuva

hyvinvointisuunnitelman valmistelutyöstä. Espoon kaupungin hyvinvointipäällikkö Taru

Ikäheimonen esitteli asian. Espoon Hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 on valmisteilla ja

menossa kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi helmikuussa 2026. Kokouksessa käytiin

myös keskustelua yleisistä liputus- ja valaistuspäivistä ja toimikunnalla oli mahdollisuus

esittää kaupungille toiveita vuodelle 2026. Virallisten liputuspäivien lisäksi kaupungin on

mahdollista huomioida myös muita teemapäiviä ja kampanjoita liputuksella, valaistuksella

tai muilla viestinnällisillä toimenpiteillä. Itse nostin keskustelussa ehdotukseksi liputtamisen

koulujen päättäjäispäivänä, jolloin juhlistettaisiin kouluvuoden loppumista ja uuden

oppimista. Koulujen päättäjäispäivä on tärkeä juhlapäivä lapsiperheissä. Myös useita

muita toiveita nousi esille toimikunnassa liputusten ja valaistusten suhteen. Toimikunta

päätti tehdä myös aloitteen kaupunginjohtajalle sateenkaarirauhan julistuksesta

Espooseen kesäkuun (Pride-kuukauden) alussa.

Joulukuun kokouksessa 2.12.2025 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan asialistalla

oli mm. vuoden 2025 TASSU-palkinnosta päättäminen. Kokouksessa esiteltiin

arviointiryhmän työn tulos ja palkinnon kehittämisideat vuodelle 2026. Lisäksi kokouksessa

esiteltiin toimikunnalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ja tutustuttiin

etuoikeuskehä-työkaluun.

Vuoden 2025 TASSU-palkinto

Marras-joulukuussa toimikunnan sisäinen työryhmä, jossa olin itsekin aktiivisena

osallistujana, valmisteli vuoden 2025 TASSU-palkinnon jakamista arvioiden kaikki

saapuneet kilpailuhakemukset ja laatimalla ehdotuksen voittajista. TASSU-palkinnon

tavoitteena on nostaa esiin kaupungin sekä espoolaisten toimijoiden tekoja, jotka edistävät

tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Vuoden 2025 TASSU-kilpailussa painotettiin tekoja, jotka

edistävät erilaisten vähemmistöryhmien työllistymistä. Kilpailussa etsittiin myös

ennaltaehkäisevää työtä tai hyviä käytäntöjä, jolla torjutaan syrjäytymistä jo ennen työikää

esimerkiksi nuorisotyön keinoin. Hakemuksia kilpailuun saapui kuusi kappaletta, joista

kolme kaupungin sisäiseen ja kolme ulkoiseen sarjaan.

Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta palkitsee yhdenvertaisuus- ja

tasa-arvopalkinto TASSU:lla EBK:n (Esbo Bollklubb ry:n) jalkapallokoulun sekä Lagstadin

koulun tarjoaman harjoittelun ammatillisen erityisopetuksen oppilaille. Lisäksi

kunniamaininnan saa viikoittainen romanipoikien kerho. Palkinnon saajat julkistettiin

ihmisoikeuksien päivänä 10.12.2025, ks. lisätietoa Espoon kaupungin uutisesta:

. Kaupunginjohtaja jakaa Tassu-palkinnot voittajille Gumbölen kartanossa 21.1.2026.

Toimikunnan vuoden 2026 suunnitelmia

Vuodelle 2026 toimikunnan työskentelyyn on jo tehty suunnitelmia ja kokoukset on

kalenteroitu koko vuodelle. Esim. tammikuun kokouksessa yhtenä aiheena on

saamelaisuus ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Espoossa järjestetään

myös valtakunnalliset tasa-arvopäivät syksyllä, 7-8.10.2026.

”Tavoitteena on, että toimikunnan työ tuottaa lisäarvoa espoolaisille tuomalla aktiivisen,

ratkaisukeskeisen ja yhteisöllisen otteen kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön.

Toimikunnan työskentely perustuu yhteiseen ideointiin ja yhteistyöhön, jossa tavoitteena

on viedä asioita konkreettisesti eteenpäin. Toimikunta tarkastelee käsiteltävänä olevia

teemoja monesta eri näkökulmasta ja huomioi positiivisen erityiskohtelun tarpeet sekä

ehdotusten kustannusvaikutukset. Tavoitteena ei ole kriittisyys sinänsä, vaan uusien

ajatusten ja toimintatapojen kehittäminen, jotka parantavat espoolaisten hyvinvointia,

osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.” (Ote kokouskeskustelusta toimikunnan

kokouksen pöytäkirjasta 18.11.2025)

On ilo olla mukana Keskustan edustajana tässä toimikunnassa.

Katso lisätietoa: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta | Espoon kaupunki

terveisin Päivi Jouttimäki

Valtuustoaloite: Digitaalinen kotiseutumateriaali espoolaisille lapsille ja nuorille

Espoon kaupunginvaltuutettu Tommi Halkosaari on jättänyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 4.12.2025 valtuustoaloitteen digitaalisen kotiseutumateriaalin tuottamiseksi espoolaisille lapsille ja nuorille. Aloite etenee viranhaltijoiden valmisteltavaksi, sillä sen allekirjoitti 20 kaupunginvaltuutettua.

Aloitteen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tuntemusta omasta kotikaupungista – sen historiasta, nähtävyyksistä, nykytilasta ja tulevaisuuden suunnittelusta. Kotiseututuntemuksen vahvistaminen edistää kotiseutuidentiteettiä, lisää arvostusta omaa kaupunkia kohtaan ja tukee kotoutumista uudelle asuinalueelle, erityisesti lapsille ja nuorille, joiden juuret ovat muualla.

Espoossa on aiemmin julkaistu alakoululaisille suunnattu kirjanen, joka sisälsi kotiseutuaiheista tietoa ja tehtäviä. Nykyisin vastaavan materiaalin tuottaminen digitaalisessa muodossa olisi kustannustehokasta, helposti päivitettävissä kaupungin kehittyessä ja paremmin saavutettavissa opetuksen arjessa. Kaupungin verkkosivuilla on jo runsaasti tietoa Espoosta, mutta suuri osa siitä on suunnattu aikuisille, eikä sitä voi helposti hyödyntää varhaiskasvatuksessa tai kouluopetuksessa.

Aloitteessa ehdotetaan, että digitaalinen kotiseutumateriaali tuotetaan vaiheittain eri ikäryhmille sopivaksi ja monikielisenä, ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osin materiaalia voitaisiin kääntää myös muille Espoossa yleisesti puhuttaville kielille, jotta se palvelee mahdollisimman laajasti kaikkia espoolaisia lapsia ja nuoria.

– On tärkeää, että espoolaiset lapset ja nuoret tuntevat kotikaupunkinsa, sillä se vahvistaa kotiseutuidentiteettiä ja auttaa osaltaan nuoria juurtumaan Espooseen, sanoo valtuutettu Halkosaari.

Kiitämme aloitteen ideasta ja hyvästä valmistelusta erityisesti Keskustan kasvun- ja oppimisen lautakunnan jäsenenä toimivaa Aili Pesosta. Aloite tulee keväällä vielä myös lautakunnan käsittelyyn.

Talousarvio 2026: tavallisen espoolaisen arki ja lasten hyvinvointi on turvattava

Espoon kaupunginvaltuusto käsitteli 4.12. vuoden 2026 talousarviota.

Keskusta on mukana puolueiden välisessä neuvottelusopimuksessa, jossa ovat mukana kaikki valtuustoryhmät Perussuomalaisia lukuun ottamatta. Osana tätä neuvottelukokonaisuutta tarkastelimme talousarviota ennen kaikkea tavallisten espoolaisten näkökulmasta.

Keskustalle lähtökohta on selkeä: talousarvion on tuettava kohtuullista arkea ja turvattava Espoon kasvu hallitusti ja inhimillisesti. Budjetti ei ole vain talousdokumentti, vaan kuva siitä, millaista Espoota rakennamme.

Espoo – lasten ja nuorten pääkaupunki

Keskusta korosti talousarviokeskustelussa, että Espoon asema lasten ja nuorten pääkaupunkina ei synny juhlapuheilla, vaan arjen valinnoilla. Kasvun ja oppimisen toimialan resurssien suojaaminen oli tämän vuoksi tärkeää. Kun koulun arjesta leikataan, sen huomaa ensimmäisenä tavallinen koululainen – tuntikehyksessä, avustajaresursseissa ja opetuksen laadussa.

Koulutus ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Tämä on Keskustalle johdonmukainen linja.

Jätimme valtuuston käsiteltäväksi myös valtuustoaloitteen lasten ja nuorten kotiseututuntemusta vahvistavan digitaalisen materiaalin kehittämisestä. Espoolaiset lapset hyötyvät siitä, että tuntevat kaupungin, jossa kasvavat – ja digitaalinen toteutus olisi kustannustehokas, saavutettava ja helposti päivitettävä, kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Halkosaari.

Kasvun on oltava hallittua ja ihmisen mittakaavassa

Keskusta on pitkään painottanut Espoon kasvun hallintaa ja ihmisen mittakaavassa tapahtuvaa rakentamista. Kaavoituksen tulee vahvistaa asukkaiden viihtyvyyttä, ei ajaa kohti maksimaalista tonttien täyttöastetta. Kaupunki tarvitsee monipuolista asumista, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja viihtyisiä, turvallisia ympäristöjä.

Espoo voi kasvaa, mutta kasvu ei saa irrottaa juurista – sen tulee vahvistaa niitä, kertoo valtuutettu Jussi Holma.

Kohtuullinen pysäköinti on osa toimivaa arkea

Pysäköinnin maksullisuuden laajentaminen herätti paljon keskustelua. Keskusta korosti, että maksullisuuden on perustuttava todelliseen pysäköintipaineeseen. Vilkkaan asiointialueen tarve on aivan eri asia kuin hiljaisen asuinkadun.

Pysäköinnin maksullistaminen ei saa muuttua tavallisten kotikatujen ylimääräiseksi kustannukseksi. Kun maksetaan, pitää saada vastinetta, linjaa varavaltuutettu Sara Saramäki.

Tyhjät tilat käyttöön – kolmannen sektorin hyväksi

Talousarvion pöytäkirjamerkinnöissä sovittiin selvityksestä, jonka tarkoituksena on kartoittaa kaupungin tyhjät tilat ja niiden käyttömahdollisuudet. Keskusta on pitkään ajanut linjaa, jossa tiloja hyödynnetään tehokkaammin ja tarjotaan kohtuuhintaisia tai maksuttomia ratkaisuja kolmannen sektorin toimijoille.

Moni espoolainen yhdistys ja harrastustoimija odottaa juuri tällaisia käytännönläheisiä toimia, sanoo varavaltuutettu Erja Tikka.

Kulttuuriharrastuksille tarvitaan tilaa – ESKO on hyvä esimerkki

Keskusta nosti esiin myös Espoon sirkus- ja teatterikoulu ESKOn tilatarpeen. Espoo tukee liikuntaharrastuksia laajasti, mutta kaikkien harrastusten ei pidä mahtua samaan muottiin. Taiteen ja kulttuurin harrastajilla on myös oltava toimivat tilat. Tämä on olennainen osa lasten ja nuorten kaupunkia.

Hulevesimaksu vaatii malttia ja kohtuullisuutta

Hulevesimaksun osalta Keskusta on kriittinen ja pidämme tärkeänä, että valmistelua ohjataan pöytäkirjamerkinnöillä selkeämmin kohtuullisuuden suuntaan. Maksun toteutusmalli on vielä epäselvä, eikä sen tule muodostua asukkaille kohtuuttomaksi. Maltillinen ja harkittu valmistelu on tässä välttämätöntä.

Katse kohti pitkäjänteisempää suunnittelua

Toivon, että tulevina vuosina pääsemme pois siitä, että samat leikkausuhat toistuvat budjetista toiseen. Espoo ansaitsee pitkäjänteisemmän taloussuunnittelun – sellaisen, jossa kaupunki kehittyy suunnitelmallisesti ja asukkaiden arki pysyy kohtuullisena, päättää Halkosaari.

Keskustan tavoitteena on rakentaa Espoota, joka kasvaa maltillisesti, on asukkailleen inhimillinen ja jossa talouden ratkaisut ovat reiluja riippumatta asuinalueesta.