Espoo jatkossa sivistyksen ja oppimisen kärkikaupunki ?

Otsikon tavoite löytyy päivitetystä Espoo-tarinasta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän budjettiehdotuksessa vuodelle 2022 todetaan myös, että “ Vuonna 2022 meidän on panostettava erityisesti koronasta toipumiseen ja varmistettava lasten ja nuorten hyvinvointi.”

Kuinka nämä tavoitteet näkyvät kasvatuksen ja opetuksen toimialalla:

• suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa n. 1,4 %

• 23% oppilaista on vieraskielisiä

• henkilöstöä vähennetään n. 55 henkilötyövuotta v. 2022.

• säästöä saadaan vähentämällä niin sanottuja jakotunteja eli oppilaat opiskelevat useammin suuressa ryhmässä

• avustajien määrä ei vähene, mutta oppilaita on enemmän ja erityisoppilaiden inkluusio laajenee, jolloin yksittäinen oppilas saa vähemmän avustajan apua

• panostus kaupunginjohtajan esittämään lasten ja nuorten hyvinvointiin on 0,2 miljoonaa

• sisäiset toimitilavuokrat nousevat n. 4.8 miljoonaa

• koulujen kokoa kasvatetaan luopumalla pienistä yksiköistä (lakkauttamalla) ja suurentamalla yksiköitä

Toivon, että valtuustoryhmien neuvotteluissa suhtaudutaan vakavasti sekä Espoon asettamiin tavoitteisiin että viime aikoina julkisessa keskustelussa esillä olleeseen opetushenkilöstön uupumiseen.

Aili Pesonen

opettaja, evp

Keskustan Pakarinen: Ruokavalinnoissa kotimaisuus on tärkeintä

Keskusta kannustaa kaupunkeja ja kuntia siirtymään ruokahankinnoissaan kotimaisiin raaka-aineisiin. Ruokakeskustelussa on ollut esillä useampi ääripää, mutta se kaikkien suomalaisten kannalta olennaisin näkökulma eli ruoan kotimaisuus vaikuttaa unohtuneen. Kotimaisuuden pitää olla meille itseisarvo oli lautasella sitten kasvista tai lihaa.

Ruoan kotimaisuuden pitää näkyä hankinnoissa, mikä on mahdollista lähiruokaa painottamalla, Keskustan varapuheenjohtaja, Kaupungissa on Keskusta -verkoston vetäjä Riikka Pakarinen muistuttaa.

– Kotimaisuuden painottaminen niin yksityisissä kuin julkisissa ostoksissa antaa arvon suomalaisille ruoantuottajille, jotka ovat tehneet jo paljon panostuksia ilmastoystävällisempään ruokaan. Toiseksi kotimaisen ruoan suosiminen palvelee myös esim. nimenomaan suomalaisten kasvisproteiinituotteiden kehittämistä.

Kotimainen ruoka on lähtökohtaisesti turvallisuuskysymys. Ruoka itsessään on tietenkin perustarve, mutta kotimaisuus on myös merkki ruoan luotettavuudesta ja laadukkuudesta. Lisäksi kotimaisen suosiminen vahvistaa luottamusta tulevaan heillä, joiden työ on kiinni suomalaisessa ruoassa.

– Kotimaisuudessa on voimaa! Sillä on yhdistävä vaikutus, millä voi koota ihmiset saman ruokapöydän ääreen on lautasella sitten lihaa, kasvista tai kalaa, Riikka Pakarinen sovittelee.

Kokonaisuudessaan on huolestuttavaa, kuinka nopeasti kohonneet ruoantuotannon kustannukset ovat heikentäneet ruoantuotannon kannattavuutta entisestään ja laittaneet yrittäjät tiukoille. Siksi on erityisen tärkeää, että kaupungit ja kunnat suosivat hankinnoissaan suomalaista.

Pääkaupunkiseudun kestävä kaupunkikehitys –työ keskustalaisen yhteistyön tiivistämiseksi aloitettiin

Keskustan varapuheenjohtaja, Kaupungissa on Keskusta -verkoston vetäjä, Riikka Pakarinen kutsui pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien keskustalaisia Apollolle maanantaina 8.1.2021. Tapaamisen ytimenä oli keskustalaisen kaupunkityön tiivistäminen pääkaupunkiseudun alueella.

”Keskustalla on haasteita saada suurissa kaupungeissa sanomaansa läpi, joten yhteistyölle on tilausta. Olikin hienoa huomata, miten positiivisesti ja innokkaasti paikalle saapuneet toivat ideoivat ja ottivat osaa keskusteluun”, tapaamisen puheenjohtajana toiminut Riikka Pakarinen toteaa.

Runsaan ja idearikkaan keskustelun lopuksi sanomaksi – ja samalla pk-seudun yhteistyön pohjaksi – tiivistyi pääkaupunkiseudun kestävä kaupunkikehitys. Kestävään keskustalaiseen kaupunkikehitykseen kuuluu olennaisesti keskustalaisten arvojen mukaiset luontoarvot, eli aitovihreä linja, kotimainen puhdas ruoka sekä pääkaupunkiseudun kasvaminen kohtuullisella ja kestävällä tavalla.

Pääkaupunkiseudun kestävään kaupunkikehitykseen kuuluu lisäksi myös mikroyrittäjien tukeminen. Usein pien- ja mikroyritykset jätetään kehitys- sekä taloussuunnitelmien ulkopuolelle, vaikka niiden vaikutukset kansantalouteen ja hyvinvointiin ovat erittäin merkittäviä.

Kestävään kaupunkikehitykseen kuuluu olennaisesti myös maahanmuuttajien kotouttamisen ja yhteiskuntaintegraation tukeminen huomattavasti nykyistä paremmin. Erityisesti maahanmuuttajanaisten kielen oppimisen sekä työelämään pääsemisen eteen on tehtävä entistä enemmän töitä.

”Meillä on pk-seudulla mahtava porukka keskustalaisia, joiden kanssa saadaan varmasti aikaan erinomaista kaupunkipolitiikkaa sekä hedelmällistä yhteistyötä. Hienoa, että saatiin potkaistua homma käyntiin”, toteaa Riikka Pakarinen lopuksi.