Kannanotto: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue myös suuri työnantaja

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi. Sote-työntekijöistä on jatkuva pula ja on ennakoitu, että henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on yksi tulevaisuuden sote-palveluiden suurimmista ongelmista.

Espoon Keskusta vaatii, että soteuudistuksen edetessä henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palkkaukseen liittyvät ratkaisut tehdään valtakunnallisesti, mutta paljon on tehtävissä myös hyvinvointialueen sisällä. Käytännön työ on sote-alan ammattilaisten työtä, mutta aluevaaleilla valittavat päättäjät päättävät puitteet.

Espoon Keskustan puheenjohtajana jatkava, varavaltuutettu Tommi Halkosaari korostaa, että esimiestyö on keskeistä työssä viihtymisessä. Riittävä perehdytys ja jatkuva tiimin ja esimiehen tuki vaikeissa tilanteissa auttaa työssä jaksamiseen.

Vanhusten tuki ja hoiva on alue, jossa kotihoito ja liikkuvat palvelut ovat erityisen tärkeitä. Kodeissa käyvät hoitajat näkevät asiakkaan kokonaistilanteen ja esimerkiksi omahoitajan uupuminen on asia, josta heillä on usein selkeä näkemys. On siis erittäin tärkeää, että asiakkaiden kanssa työskentelevien viestit kuullaan ja niihin reagoidaan, -vaatii Espoon Keskustan varapuheenjohtajaksi valittu Eve Pakkanen.

Sairaalan on työnantajana huomioitava, että sote-työssä tehdään paljon keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja osa henkilöstöstä on samalla pienten lasten vanhempia. Työntekijöitä saapuu myös kaikista lähikunnista. Siksi Espoon Keskusta vaatii, että Espoon sairaalan henkilöstöllä, opiskelijat mukaan lukien, on jatkossa mahdollisuus pysäköidä ilmaiseksi työpaikalla ja henkilöstöllä on edelleen mahdollisuus työsuhdeasuntoihin.

Espoon Keskustan syyskokous järjestettiin Espoon valtuustotalolla tiistai-iltana 26.10. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin uusi hallitus vuodelle 2022. Espoon Keskustan puheenjohtajana jatkaa Tommi Halkosaari. Varapuheenjohtajaksi nousee Eve Pakkanen ja hallituksen jäseniksi Challagali Sumalathi, Jenna Leppänen, Johanna Tikanmäki, Jyri Lehtinen, Päivi Koskinen, Reijo Stedt, Samuel Sylf, Tania Afrin, Terhi Sundström, Tommi Virtanen ja Vesa Sorasahi.

Valtuustoaloite: Skeittipaikka Saunalahti-Kauklahti-Vanttila alueelle

Espoo on sitoutunut kehittämään kaupungin eri alueita tasapuolisesti. Tärkeä osa tasapuolisuutta on taata espoolaisille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa ja liikkua kohtuullisen matkan päästä kotoa. Mahdollisuudet liikuntaharrastuksille tulee toteuttaa aluerakentamisen (lisärakentamisen) yhteydessä. Uusille alueille muuttaa erityisesti nuoria lapsiperheitä. Lähiliikuntatilat ja kentät on oltava valmiina ja ne on voitava tavoittaa pyöräillen.

Skeittaus lajina on muodostunut lasten ja nuorten keskuudessa entistä suositummaksi liikunnanmuodoksi. Laji on monipuolinen ja kustannuksiltaan edullinen. On tärkeää, että skeittipaikkoja löytyy tasaisesti kaupunkimme alueelta. Saunalahti, Kauklahti, Vanttila alueelta skeittipaikka puuttuu, vaikka alueella asuu huomattavan suuri määrä lapsia ja nuoria ja käyttötarve tämänkaltaiselle paikalle on ilmeinen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut teemme aloitteen, että Espoo osoittaisi nopealla aikataululla skeittiradan paikan ko alueelle ja aloittaisi muut rakentamista vaativat toimenpiteet. Erityisesti tässä ajassa, kun covid-19 vuoksi moni lapsi ja nuori on tippunut ohjatun harrastustoiminnan ulkopuolelle, on tämänkaltaisille matalankynnyksen harrastuspaikoille erityisen suuri tarve ja peruste.

13.9.2021

Riikka Pakarinen ja Sara Saramäki

Valtuustokysymys päiväkotien ja leikkipuistojen esteettömyydestä Espoossa

Liikunta- ja toimintarajoitteisten lasten palvelut ovat Espoossa heikolla tolalla. Tietojemme mukaan

Espoossa ei tällä hetkellä ole yhtään liikuntavammaisten lasten tarpeet täyttävää päiväkotia.

Kilon päiväkoti oli sellainen sekä sisä- että ulkotiloiltaan, mutta sen nykyinen väistötila Kerassa ei.

Keran päiväkoti on tehty esteettömyyden minimivaatimusten mukaan, eikä siellä ole huomioitu lapsia,

joilla on apuvälineitä (tämän on esteettömyysasiantuntija myöntänyt). Liikuntarajoitteisten lasten

palveluiden taso on siis väistön myötä heikentynyt, vaikka kaupunki on luvannut, ettei näin saa

päästä väistötiloissakaan käymään.

Espoo on linjannut, ettei se jatkossakaan aio rakentaa päiväkoteja erityisryhmiä varten, vaan

erityistarpeiset lapset halutaan integroida päiväkoteihin ympäri Espoota. Ymmärrämme inkluusion ja

mielestämme se on teoriassa hyvä ajatus, mutta sitä ei voi tehdä lasten oikeuksien kustannuksella.

Vammaisten lasten yhdenvertainen oikeus osallistumiseen ja tasavertainen mahdollisuus leikkiin on

kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja vammaissopimukseen. Jos Espoo ei ole halukas

rakentamaan yhtä erityispäiväkotia, jossa olisi huomioitu erityisesti liikuntavammaiset lapset, tulisi

esteettömyyskriteerit täyttäviä päiväkoteja sijaita ympäri Espoota. Tällaisissa päiväkodeissa pitäisi

olla muun muassa pihalla esteettömät leikkivälineet ja sisällä riittävän leveät tilat liikkumista varten,

terapiatilat terapioita varten sekä pesutilat ja pesulaveri liikuntavammaista lasta varten.

Helsingin kaupungilla on esteettömän päiväkodin rakentamiseen erittäin kattava ohje, jossa

huomioidaan sekä ulko- että sisätilat: https://www.hel.fi/static/hki4all/kirjasto/Tarkistuslistat_esteettomyys_paivakodeissa.pdf.

Tämä Helsingin esteettömyysohje pitää sisällään paljon enemmän, kuin mitä Espoon minimivaatimus

esteettömyydestä on tällä hetkellä. Espoossa esimerkiksi ulkotilojen osalta riittää, että leikkipaikalla

on yksi pesäkeinu (johon liikuntavammainen lapsi ei edes pääse ilman apua) sekä alustana

hiekkatekonurmi tai muu vastaava irtosoran sijaan.

Esteettömien päiväkotien lisäksi myös esteettömistä leikkipuistoista on Espoossa pulaa. Kalajärvellä

Rinnekotisäätiön kupeessa on hienosti varusteltu Espoon ainoa esteetön leikkipuisto, mutta se on

hyvin syrjässä maantieteellisesti. Alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta olisi toivottavaa, että

esteettömiä leikkivälineitä löytyisi asukaspuistoista eri puolilta Espoota.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavat kysymykset:

1. 1. Mikä on liikuntavammaisille sopivien eli esteettömien päiväkotien ja leikkipuistojen nykytilanne Espoossa, ja mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmat näiden rakentamisesta?

2. Paljonko maksaisi perustaa jokaiselle Espoon suuralueelle vähintään yksi liikuntavammaisille sopiva esteetön päiväkoti ja leikkipuisto, jotta inkluusio ja alueellinen yhdenvertaisuus toteutuisivat nykyistä paremmin?

3. Milloin Espoon kaupunki aikoo päivittää esteettömän rakentamisen ohjeitaan ja minimitason esteettömyysvaatimuksiaan päiväkotien ja leikkipuistojen osalta vastaamaan Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tasoa ja sitä myöten YK:n vammaissopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaatimuksia?

Espoossa 30.8.2021

Sara Saramäki (kesk) ja Riikka Pakarinen (kesk)