top of page
Apila_Rakennustyömaa.png
Puheenaiheet
Puheenaiheet: Blog2
  • Writer's pictureSara Saramäki

Päivitetty: 26. jouluk. 2020

HSL julkaisi luonnoksen Etelä-Espoon bussilinjaston muutoksista, kun metro alkaa liikennöidä Kivenlahteen 2023.


Luonnos on meidän Latokasken, Nöykkiön ja Tillinmäen asukkaiden kannaltamme pettymys. Bussilinjoja karsitaan, liityntäbussien reittejä pidennetään ja vaihdoton yhteys Latokaskesta Tapiolaan poistetaan.


Uusi bussilinja Latokaskesta Kamppiin on ainoa valonpilkahdus, mutta se kiertää Olarin ja Niittykummun kautta, eli matka-ajan nopeudella sekään ei pääse loistamaan.


Matkustajatyytyväisyys ja matkamäärät romahtivat Latokasken lähiseuduilla, kun suorat bussilinjat Kamppiin ja Meilahteen lakkautettiin länsimetron tulon myötä.


Liityntäyhteyksillä matka-ajat tuplaantuivat puolesta tunnista yli tuntiin. Moni perhe joutui hankkimaan uuden auton, koska muuten vanhemmat eivät olisi ehtineet hakea lapsiaan päiväkodista.


Latokasken seudulta on annettu koko metrofarssin ajan ennätysmäärä palautetta HSL:lle. Niin myös uuden linjastosuunnitelman valmistelun aikana. Silti HSL:n julkaisema linjastoluonnos on tyyliä: ”kiitos palautteesta, mutta emme aio toimia sen mukaan jatkossakaan”. Jaan asukkaiden turhautumisen.


Kun metro alkaa liikennöidä Kivenlahteen, suorat bussilinjat Länsiväylän eteläpuolelta lakkautetaan. Näiden asukkaiden on pakko bussin sijaan alkaa käyttää metroa.


Samalla metronjatkeen varteen rakennetaan koteja 100 000 uudelle asukkaalle. Metro tulee aivan täyteen jo heistä. Olisi perusteltua palauttaa suorat bussilinjat meille, jotka asumme kauempana metrosta.


Jos tahtoa löytyy, valtuutetut voivat osoittaa Espoon budjetista rahoja suorien ruuhka-ajan linjojen palauttamiseen Latokasken lähiseuduilta. Tällä vaalikaudella palautettiin suorat bussilinjat Länsiväylän eteläpuolelta, joten mahdotonta se ei ole.


Sara Saramäki

varavaltuutettu (kesk.)

Latokaski-seuran hallituksen jäsen


  • Writer's pictureEspoon Keskusta

Suomen Keskusta on myöntänyt useita puolueen ansiomerkkejä pitkäaikaisille aktiiveillemme. Espooseen myönnettiin hakemuksestamme 3 hopeista ansiomerkkiä ja peräti 5 kultaista ansiomerkkiä. Näillä ansioituneilla henkilöillä on yhteensä takanaan lähes 400 järjestötyövuotta puolueessamme. Suomen Keskusta rp hopeinen ansiomerkki yli 20 vuoden työstä puolueen eteen on myönnetty seuraaville henkilöille: Helena Pyhälahti-Räisänen, Terttu Vakkuri ja Pasi Hovi Suomen Keskusta rp kultainen ansiomerkki yli 40 vuoden työstä puolueen eteen on myönnetty seuraaville henkilöille: Reijo Stedt, Tuulia Koskinen, Jussi Yli-Lahti, Matti Passinen ja Eila Uotila Vallitsevan korona-tilanteen vuoksi kokoonnuimme ainoastaan ansiomerkkien saajien kesken, emmekä pystyneet järjestämään suurempaa tilaisuutta. Mutta valoa on jo tunnelin päässä näkyvissä ja juhlienkin aika vielä tulee.

  • Writer's pictureSeppo Salo

Kirjoittaja pelkää Hannusjärven maiseman muuttuvan.
Hannusjärvi, kuvaaja Seppo Salo

Sielunmaisemani koostuu maalaismaisemasta eli Bondaksen kartanon pelloista ja karjasta sekä metsän siimeksessä sijaitsevista kesämökeistä ja ennen kaikkea Hannusjärvestä ja sen länsipäästä avautuvasta kulttuurimaisemasta, joka on säilynyt samanlaisena 1930-luvulta lähtien. Sielunmaisemani täydentyi sittemmin omakotitaloilla.


Moni Kaitaantietä Soukkaan ja Suvisaaristoon ajava on todennut, että kun he ajavat Hannusjärven ohitse, niin jokin sydämessä läikähtää. Mitkä ovat tunteet jatkossa, kun heti järvimaiseman jälkeen saavut tiepätkälle, jossa molemmin puolin on tiiviisti korkeita kerrostaloja. Muuttuuko hyvä tunne suuttumukseksi.


Iivisniemi-Kaitaa-seura kysyi vuonna 2001 ”Miksi kotinne on Kaitaalla?” Kolme tärkeintä syytä olivat rauhallinen asuinympäristö, luonnonläheisyys, meren läheisyys. ”Miksi muuttaisitte pois?” Tärkeimmät syyt olivat: alueen luonne muuttuu, tiivistäminen, viheralueet/luonto tuhotaan.


Suur-Espoonlahden alueneuvottelukunnan toteuttaman vastaavanlaisen kyselyn mukaan 2004 (n. 1 000 vastausta) kaikissa kaupunginosissa ylivoimaiseksi ykköseksi nousi rauhallinen/turvallinen ympäristö, toiseksi useimmin oli mainittu luonto, luonnonläheisyys ja meri.


Näiden kyselyjen perusteella laajalla rintamalla alueneuvottelukunta totesi: ei metroa, kyllä pikaratikka.


Viestitimme virkamiehille ja poliittisille päättäjille, että metroasemien lähelle todennäköisesti tulee liian tiivistä ja korkeaa rakentamista, joka muuttaa kotiseutuamme niin, että emme enää halua asua täällä.


Nyt sitten pelkään, että Kaitaan metroaseman läheisyyteen kaavoitetaan liian korkeita kerrostaloja ja ne hajottavat palasiksi minun sielunmaisemani ja Hannusjärven kulttuurimaiseman.


Olin elämäni ensimmäiset viikot sotaa paossa äitini isovanhempien kesämökillä Nurmijärven Perttulassa, ajavatko nyt nämä kerrostalot minut loppuelämäkseni pakoon sinne Nurmijärvelle?


Seppo Salo , Hannusjärvi, Espoo


bottom of page