Seppo Salo: Eväitä yleiskaavan kehittäjille

Nyt on varmistettava, että kaupungin johdolla, viranhaltijoilla ja poliittisilla luottamushenkilöillä on yhteinen intressi edistää nykyisten asukkaiden osallisuutta paikallishallinnossa niin, että heidän vaikutusmahdollisuutensa sukkaina, palvelujen käyttäjinä ja kuluttajina sekä omaa elinympäristöään koskevien ratkaisujen toimeenpanijoina paranevat. Meidän on varmistettava, että Espoota kehitetään ensisijaisesti niin, että nykyisten asukkaiden asumiseen ja hyvään elämään liittyvät arvot huomioidaan. Näin varmistetaan, että he haluavat asua täällä tulevaisuudessakin.

Seuraavaksi pohditaan minkälaisia uusia asukkaita liike-elämä ja julkiset palvelut jatkossa tarvitsevat ja miten varmistetaan tulijoiden ammatillinen ja kielikoulutus sekä kotouttaminen.

Suuralueita on kehitettävä tasapuolisesti. Niiden kaupunkikeskuksia on vahvistettava ja alueen kylien elinkelpoisuus on taattava. Suuralueilla tulee sijaita hyvät sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut (lähipalvelukeskukset), hyvä valikoima erikoistavarakauppoja, yhteispalvelupiste, hyvät kirjastopalvelut, hyvät ulko- ja sisätilat kulttuuri- ja urheiluharrastuksia varten, alueen kysyntää vastaava määrä oppilaspaikkoja oppilaitoksissa, joissa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon sekä ammattitutkintoja. Kaikilla suuralueilla tulee saavuttaa 100 % työpaikkaomavaraisuus.

Kylissä tulisi olla erilaisia ja erikokoisia asuntoja/taloja, jotta erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänkaaren eri vaiheissa voisi löytää omalta kylältä asunnon. Kyliltä tulisi löytyä alakoulu, päiväkoti, päivittäistavarain ostospaikat, lähivirkistys- ja ulkoilualueet, tilat asukastoiminnalle (asukaspuistot) ja työpaikat mahdollisimman monelle. Tavoitteena on, että jokaisen asukkaan lähellä (kolmen minuutin kävelymatkan etäisyydellä) on lähiviheralue ja kävelymatkan etäisyydellä lähimetsä sekä hyvät kevyen liikenteen yhteydet.

Seppo Salo

kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen (Kesk)

Espoon Keskusta esittää Tea Saarnialaa Uudenmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi

Espoon Keskusta esittää Tea Saarnialaa eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellemaalle. Keskustan Uudenmaan piiri nimeää uusia eduskuntavaaliehdokkaita Uudellemaalle syyskokouksessaan 8.10. Järvenpäässä.

Tea Saarniala on 50-vuotias kiinteistöalan ammattilainen toimien avainasiakaspäällikkönä (KAM) isännöitsijätoimistossa. Tea toimii myös esihenkilönä tiimille managereita, kiinteistösihteereitä ja vuokravalvojia, sekä kuuluu suurasiakkuuden johtoryhmään.

Politiikkaan Tea on lähtenyt halusta olla vaikuttamassa meidän jokapäiväiseen elämäämme. Perheyrityksensä osakkaana hän on oppinut kantamaan vastuuta tiukoissakin paikoissa. "Kun vastaat omalta osaltasi yrityksen toiminnasta, se antaa itseluottamusta ja kasvattaa hartioita kantamaan suurempaakin vastuuta ja politiikassa näitä ominaisuuksia tarvitaan" Tea summaa ajatuksiaan.

Tean viesti Uudellemaalle Äitinä lasten ja nuorten hyvinvointi on erittäin tärkeätä minulle. Politiikassa tulee huomioida, että se mitä päätämme tänään, vaikuttaa tavalla tai toisella lapsiimme ja heidän tulevaisuuteensa. Lasten ja nuorten pahoinvointiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Meidän tehtävämme on huolehtia, että kunnilla on riittävät resurssit tuottaa tarpeeksi laadukkaita palveluita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Myös elämänkaaren toiseen päähän, vanhustenhoitoon tulee varata tarpeeksi resursseja. Iäkkäät ihmiset ovat aikanaan olleet luomassa hyvinvointi -Suomea. Jokainen suomalainen saa arvoisensa vanhuuden.

Asumiseen liittyvät asiat ovat jo ammattinikin puolesta itselleni tärkeitä. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävällä tavalla asumiseen, nostamalla asumiseen kuuluvia hintoja merkittävästi. Kiinteistöjen omistajat kamppailevat kasvaneiden sähkölaskujen kanssa. Monet asunnon ostajat kamppailevat suurentuneiden lainanlyhennysten kanssa. Erilaisten komponenttien saatavuusongelmat hidastavat korjausrakentamista jne. Asumisen kulut tulee olla tulevaisuudessakin sillä tasolla, riippumatta asumismuodosta, että kaikilla ihmisillä on edelleen jonkinasteinen mahdollisuus valita itselleen ominainen asumismuoto ja asuinpaikka.

Tässä on niitä tärkeitä ydinasioita pähkinänkuoressa, jotka vaikuttavat useimpien meidän jokapäiväiseen elämäämme ja arjen toimivuuteen. Pienilläkin muutoksilla voi olla valtava vaikutus ja yhdessä voimme vaikuttaa vielä enemmän.

-Tea Saarniala, Espoo

Tutustu Teaan tarkemmin osoitteessa teasaarniala.fi

Valtuustoaloite hävikkiruoan vähentämiseksi Espoon järjestämissä koulu- ja muissa ruokailuissa

Keskustan valtuutettu Sara Saramäki jätti Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.8.2022 valtuustoaloitteen hävikkiruoan vähentämiseksi Espoon järjestämissä koulu- ja muissa ruokailuissa.

Espoon tavoite on olla kestävän kehityksen mallikaupunki. Tavoitetta on edistettävä siten, että kestävät valinnat näkyvät espoolaisten arjessa. Julkisissa laitoksissa yksi tärkeä askel on ruokailujen järjestäminen kestävästi siten, ettei hävikkiruokaa synny.

Kouluruokailuissa kannustetaan aktiivisesti oppilaita siihen, että he syövät kaiken ottamansa ruuan ja siten vähentävät hävikkiä. Tämä ei kuitenkaan ole tehokas keino tilanteessa, jossa käytäntönä on kaiken esillä olleen ruuan poisheittäminen. Esimerkiksi kertaalleen tarjolla olleet hedelmät on kouluissa heitetty roskiin vain siksi, että ne ovat olleet esillä. Yksityisissä ravintoloissa on jo olemassa hyviä käytäntöjä ruokahävikin vähentämiseksi. Esimerkiksi ResQ-sovelluksen kautta kuluttajat voivat ”pelastaa” hävikkiin menossa olevaa ruokaa ja ostaa annoksia merkittävästi markkinahintaa edullisemmin. Käytäntö on todettu hyväksi ja se mahdollistaa kestävän valinnan sekä kuluttajalle että vähentää ruokahävikkiä. Unohtamatta sitä, että syömäkelpoisen ruuan poisheittäminen ei ole taloudellisestikaan kestävä valinta. Koska hyviä käytäntöjä on jo olemassa, Espoon on kestävän kehityksen edelläkävijänä aika tarttua niihin eikä jäädä takamatkalle ruokahävikin vähentämisessä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo selvittää aktiivisesti keinoja myydä tai lahjoittaa eteenpäin kouluissa ja muissa julkisissa ruokailuissa ylijäänyttä ruokaa ja määrittelee selkeät tavoitteet hävikkiruuan vähentämiselle. Lisäksi ehdotamme, että Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmä selvityttää mahdollisuutta saada ulkoista rahoitusta pilottihankkeelle, jossa julkisessa ruokailussa syntynyttä hävikkiruokaa myydään kuluttajille.