hero-kooste-1-580x435.png
Puheenaiheet
 
  • Espoon Keskusta

Suomen Keskusta on myöntänyt useita puolueen ansiomerkkejä pitkäaikaisille aktiiveillemme. Espooseen myönnettiin hakemuksestamme 3 hopeista ansiomerkkiä ja peräti 5 kultaista ansiomerkkiä. Näillä ansioituneilla henkilöillä on yhteensä takanaan lähes 400 järjestötyövuotta puolueessamme. Suomen Keskusta rp hopeinen ansiomerkki yli 20 vuoden työstä puolueen eteen on myönnetty seuraaville henkilöille: Helena Pyhälahti-Räisänen, Terttu Vakkuri ja Pasi Hovi Suomen Keskusta rp kultainen ansiomerkki yli 40 vuoden työstä puolueen eteen on myönnetty seuraaville henkilöille: Reijo Stedt, Tuulia Koskinen, Jussi Yli-Lahti, Matti Passinen ja Eila Uotila Vallitsevan korona-tilanteen vuoksi kokoonnuimme ainoastaan ansiomerkkien saajien kesken, emmekä pystyneet järjestämään suurempaa tilaisuutta. Mutta valoa on jo tunnelin päässä näkyvissä ja juhlienkin aika vielä tulee.

  • Seppo Salo

Kirjoittaja pelkää Hannusjärven maiseman muuttuvan.
Hannusjärvi, kuvaaja Seppo Salo

Sielunmaisemani koostuu maalaismaisemasta eli Bondaksen kartanon pelloista ja karjasta sekä metsän siimeksessä sijaitsevista kesämökeistä ja ennen kaikkea Hannusjärvestä ja sen länsipäästä avautuvasta kulttuurimaisemasta, joka on säilynyt samanlaisena 1930-luvulta lähtien. Sielunmaisemani täydentyi sittemmin omakotitaloilla.


Moni Kaitaantietä Soukkaan ja Suvisaaristoon ajava on todennut, että kun he ajavat Hannusjärven ohitse, niin jokin sydämessä läikähtää. Mitkä ovat tunteet jatkossa, kun heti järvimaiseman jälkeen saavut tiepätkälle, jossa molemmin puolin on tiiviisti korkeita kerrostaloja. Muuttuuko hyvä tunne suuttumukseksi.


Iivisniemi-Kaitaa-seura kysyi vuonna 2001 ”Miksi kotinne on Kaitaalla?” Kolme tärkeintä syytä olivat rauhallinen asuinympäristö, luonnonläheisyys, meren läheisyys. ”Miksi muuttaisitte pois?” Tärkeimmät syyt olivat: alueen luonne muuttuu, tiivistäminen, viheralueet/luonto tuhotaan.


Suur-Espoonlahden alueneuvottelukunnan toteuttaman vastaavanlaisen kyselyn mukaan 2004 (n. 1 000 vastausta) kaikissa kaupunginosissa ylivoimaiseksi ykköseksi nousi rauhallinen/turvallinen ympäristö, toiseksi useimmin oli mainittu luonto, luonnonläheisyys ja meri.


Näiden kyselyjen perusteella laajalla rintamalla alueneuvottelukunta totesi: ei metroa, kyllä pikaratikka.


Viestitimme virkamiehille ja poliittisille päättäjille, että metroasemien lähelle todennäköisesti tulee liian tiivistä ja korkeaa rakentamista, joka muuttaa kotiseutuamme niin, että emme enää halua asua täällä.


Nyt sitten pelkään, että Kaitaan metroaseman läheisyyteen kaavoitetaan liian korkeita kerrostaloja ja ne hajottavat palasiksi minun sielunmaisemani ja Hannusjärven kulttuurimaiseman.


Olin elämäni ensimmäiset viikot sotaa paossa äitini isovanhempien kesämökillä Nurmijärven Perttulassa, ajavatko nyt nämä kerrostalot minut loppuelämäkseni pakoon sinne Nurmijärvelle?


Seppo Salo , Hannusjärvi, Espoo


Länsiväylä mielipide: https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/3179479

  • Riikka Pakarinen

Mia Laiho ja Henrik Vuornos hyökkäävät Länsiväylässä SOte-uudistusta ja keskustan Halkosaaren perusteltuja näkemyksiä vastaan. Ensinnäkin on muistutettava, että sote-uudistuksen loppuunsaattaminen 9 vaalikauden poliittisen tappelun sekä soutamisen ja huopaamisen jälkeen on pitkässä juoksussa lottovoitto joka ikiselle suomalaiselle kaupungille ja kunnalle. Epävarmuus, jossa sosiaali-ja terveyssektorilla on eletty viime vuodet ja vuosikymmenet on nakertanut kaupunkeja myös taloudellisesti. Viime vaalikaudella kokoomuksenkin ollessa hallituksessa tässä ei onnistuttu. Kokoomus ajoi markkinavetoista sote-mallia kuin käärmettä pyssyyn. On hyvä muistaa, että tämä malli ei kestänyt perustuslaillista tarkastelua. Tämän jälkeen kokoomuksen parista koherenttia vaihtoehtoa sote-järjestelmämme uudistamiseksi ei ole kuulunut. Vastuullinen valtionhoitajapuolue tarjoisi koko Suomen kannalta kestävää kokonaisratkaisua, jonka myös suuret kaupungit voivat hyväksyä. Tälläisiä puolueita Suomessa taitaa olla vain hallituksen pöydän ympärillä. Sote-uudistuksen ytimessä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Uudistusta tehdään ihminen, ei pörriäinen edellä. Uudistuksen kautta haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä, myös Espoossa on jonotusajoissa jo nyt huomattavia eroja. On hyvä muistaa, että soten siirtyessä leveämmille hartioille myös investointitarpeet pienenevät, kun kunnan ei enää tarvitse tehdä soteen liittyviä investointeja. Espoon kohdalla vaikutusta tasoittanee myös jonkin verran se, että kaupungille jää sote-toiminnasta ihan rahanarvoisia kiinteistöjä, joita se voi myydä tai vuokrata. Tämä ei ole totta monilla muuttotappiokunnilla, joissa monet käsiin jäävät sote-kiinteistöt voivat olla kokolailla arvottomia. Toisin kuin oppositiohurmokseen itsensä lietsoneet Vuornos ja Laiho väittävät, kaupungin mahdollisuudet koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoimapalveluiden kehittämiseen pysyvät entisellään. Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Esiin nostettu valtionosuusriippuvaisuus on perspektiivikysymys: Espoo saa jatkossa suhteessa paljon valtionosuuksia, koska sillä on keskimääräistä enemmän koulutukseen ym. liittyviä velvoitteita väestön ikärakenteesta johtuen. En usko, että nykyisessä maailmassa yksikään kunta valittaa siitä, että saa paljon valtionosuuksia esim. keskimääräistä suurempien sote-vastuiden vuoksi. Laiho ja Vuornos esittävät kirjoituksessa aiheellisesti huolensa espoolaisten lasten opetuksen turvaamisesta, liikuntapaikkojen saatavuudesta jne. Minäkin olen tästä huolissani. Olen ollut huolissani koko tämän valtuustokauden. Sen vuoksi olen kyseenalaistunut voimakkaasti ne kokoomuksen ajamat jätti-investoinnit niin metroihin kuin muihin mammuttimaisiin liikennehankkeisiin. Olen myös vaatinut, että määritellyistä invetsointikatoista pidetään kiinni. Tai, että veroprosenttia korotettaisiin edes hieman, jotta kaikkein tärkeimmät asiat terveys, koulutus ja vanhustenhoiva olisivat Espoossa kunnossa. Kokoomuksen johdolla näin ei ole kuitenkaan käynyt. Espoo on velkaantunut, investoinnit jatkuu katot paukkuen, veroprosenttia ei ole nostettu ja säästöpaineet näin ollen kohdistettu mm. sivistystoimeen. Ne on niitä arvovalintoja. Riikka Pakarinen Keskustan varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu, valtiovarainministerin erityisavustaja